Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Molempi parempi menetelmä riippuen kokonaan kohteesta , lähtöpuustosta, kasvupaikasta, käytettävästä uudistusmenetelmästä, – laskentakorosta, ym.
Kuusen viljely kustannuksetkin vaihtelee tilanteen mukaan. Videon ”15-20 pinnaa parempi tuotto” tasaikäiskasvatukseen verrattuna kuulostaa äkkiseltään vähän liian positiiviselta. Mutta jos on hyvä kuusikkotaimikko valmiina ja kasvupohja riittää, niin mikä ettei kannattaisi.
Kohta 9 vuotta sitten uudistettiin kuusikko päätehakkuulla ja maanmuokkaus maksoi (metsäfirman tarjous) 150 € / ha, istutus nettona 189 € /ha, taimet ilmaisia pikkupotteja. Varhaisperkaus v.-15 maksoi 185 € /ha (helppo , tukineen netto 51,10 €/ha). Taimet on nyt 2,5 – 3,5 m pitkiä . Vielä yksi taimikonhoito ennen ensiharvennusta ; n. 190 €/ha. Lämpösumma ei täällä ole lähelläkään E-Suomen vastaavia kasvupaikkoja. Kasvupaikka kuitenkin lehtomaista kangasta. Ei ollut mitään edellytyksiä jatkuvaan kasvatukseen lähtöpuuston eikä maapohjan perusteella.
Vähenee se tarve. Osuustoiminnan pohjalta alunperin lähteneellä firmallakin kohta katsellaan vain virtuaalilaseilla virtuaalimetsää, jossa tehdään ilmeisesti virtuaalikorjuukin aikanaan sähköisten metsävaratietojen perusteella. Lopulta myyjän tilille ilmestyy sitten virtuaalivaluuttaa ja kaikki on helppoa ja hyvin.
Metsähallitus keloutti aikoinaan melko isoja alueita ( suurimmat puut kohteeltaan ). Osa kelotuksista onnistui ja myytiin eteenpään, mutta suureen osaan puista tuli myös lahoa eikä kokeilua sen takia kai jatkettu.
Jatkuvaakasvatustakin luullakseni opetetaan osana metsäopetusta jo nykyään. Esim. 80-luvulla ei opetettu ; silloinhan se ei ollut metsälain mukaista kasvatusta. Nyt on toisin ja en usko mihinkään ”salaliittoteoriaan”tms. sen kieltämiseksi opetuksessakaan. Itsekin ”vanhanliiton metsäopetuksen” opiskelleena hyväksyn jk:n käytön , mutta perusteet sen kannattavuudelle ei läheskään aina pidä paikkaansa. Se on se jk:n ongelma varmaan useimmille muillekin metsähenkilöille.
On siinä viljelyketjussakin muutama pointti sen eduksi, vaikka vielä ensiharvennuspuusta ei saisikaan mitään takaisin esim. 4 % :n korolla laskettaessa. Jalostetun siemenen kasvulisä on kuusella n. 10-15 % ja männyllä 15 -20 % . Ainakin osa taimista kannattaa istuttaa lehtomaisella kankaalla (jos ei olla Lapissa) ja on tehty päätehakkuu. Jk:ssa pitää vähentää korjuukulujen erotus ja jäävän puuston pääoma korkoineen. Ne unohtuu helposti laskelmista .
Joku jolla on Motti-ohjelmisto käytössä voisi vaikka laskea esimerkin. (Itselläni on vain kalkulaattori apuna, niin on vähän hidasta koko kiertoaika laskea.)
Jotkut sahat on lähimenneisyydessä laskeneet hintaa ja tavallaan suurentaneet tavaraa, kun tukit hinnoiteltiin uudelleen ja entisen normihinnan myyjät saa vasta tavallista isommista tukeista. Voisivat jo hyvin tässä markkinatilanteessa edes palauttaa entiset mittavaatimukset.
Männyn siemen lentää huonommin kuin kuusen, (jolla on siemenessä parempi lenninsiipi siemenen kokoon nähden) ja varsinkin koivun eikä lennä yhtä hyvin.
Harva siemenpuu asento saattaisi (mutu) heikentää siemensatoa sen vuoksi, että harvassa kasvavat männyt alkavat aluksi vahvistaa juuriaan ja tyveään ja ”kasvupaukut” kuluu pääasiassa siihen. Tyven vioitus ja esim. kulotusvauriot lisää männyn siementuotantoa.
(Korjatkoon joku tietävämpi, jos meni hakoteille. )
Oikeassa olet . Puun ostajat voi puutavaralajittaisessa katkonnassa pystykaupassa itse päättää katkonnasta omien tarpeidensa mukaan. Melko olemattomat mahdollisuudet jälkikäteen myyjillä osoittaa mahdolliset katkontapoikkeamat isommassa mittakaavassa.
Kuidun katkonta on kuitupuuta käyttävillä firmoilla motokuskeille kannattavampaa kuin tukin teko. Voi olla poikkeuksiakin taksoituksessa, en mene varmaksi sanomaan, mutta ainakin yhden firman osalta tiedän että näin on, ja luultavasti muilla on sama käytäntö.
Toimituskauppoissa on joillain toimijoilla sopimuksessa , että raakkien huonomman hinnan ottaa korjuufirma omaan piikkiinsä, toisilla taas hintaeron maksaja on myyjä tehdas(saha)mitan jälkeen.
” Tuormaan artikkelissa prof. Olli Tahvonen kritisoi käytettyjä malleja, jotka eivät kuvaa vielä tarpeeksi hyvin jk-metsien kehitystä sekä taimikoiden syntyä ja alkukehitystä. (Tähän saakka kasvu- ja tuotostutkimus on askarrellut pääasiassa tasaikäisten puustojen kanssa, joten ottaa aikansa ennen kuin tämä puute korjautuu.) ”
Luin tuosta taimikkojen alkukehityksestä jk:ssa tutkimusartikkelin (v.lta -13 , metsäaikakauskirja ). Siinä Metlan kestokoealoilta oli mittailtu jk :n taimien kehitystä. Kuusen taimikoissa päästiin rinnankorkeusläpimittaan vasta keskimäärin 42 vuoden päästä, kun lähtökohta oli 10 cm pituiset taimet. Jatkuvan kasvatuksen metsien kasvatusmalleissa lähdetään liikkeelle kun taimien oletetaan olevan jo sen 1,3 m mittaisia, mikä ei välttämättä vastaa todellisuutta. Muutama muukin seikka juuri taimien osalta oli katsottu aiheuttavan liian optimistisen kuvan ko. kasvatuksesta.
Siitä ei ole tietoa onko tutkimukselle esitetty ”vastatutkimus” tms. kritiikkiä, mutta vaikuttaa tuon perusteella olevan vielä tutkimustarvetta jk:n tuottavuuden arvioinnissakin ennen kuin voisi verrata luotettavasti ”perinteisempään” kasvatustapaan, jota on tutkittu paljon pidempään.
Niin , voisihan sitä varmaan vaikka koettaa kikkailla ja jättää 20 koivua ylispuiksi kunnes ne 300 kuusta on kuitupuun mitoissa.
Gla tuolla aiemmin kommentoi mm. että ”lakirajoja ei tarvitse noudattaa, kun ei ole kyseessä avohakkuu ”. Ehkä lakirajoja ei tarvitse enää kovin orjallisesti noudattaa, mutta uudistamisvelvollisuus on edelleen voimassa. Ja 2 metrinen puusto on vielä taimikkoa eikä 300 kpl/ha tiheydessä ole vakiintunut taimikko harvuutensa takia.