Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” ”…Suomen keskilämpötila on noussut jo kaksi astetta sitten esiteollisen ajan. Ilmatieteen laitoksen julkaisemien laskelmien mukaan kunnollinen talvi, jolloin maaperä routaantuu ja routakerros on kymmeniä senttejä paksu, ryömii pohjoista kohti kymmenen kilometriä joka vuosi. Siten 2020-luvun talvi Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajamailla on jokseenkin samanlainen kuin talvi Salpausselällä 1980-luvulla. Useat tutkijaryhmät ovat päätyneet metsien kasvuennusteita tehdessään päätelmään, että jo 30-40 vuoden kuluttua metsien nettokasvu lähtee alenemaan. Näin käy riippumatta hakkuumääristä. ”
Tarkoittaneeko tuo sitä, että oletetaan lumipeitteen ohenevan ja roudan paksunevan (?) Ainakin joinain vuosina (kuten mm. tänä vuonna ) lunta on ollut ennätys paljon vaikka pakkasiakin kohtalaisen paljon Siperiasta tulevien kylmien virtausten takia.
Ennustaminen on vaikeaa. Puun kasvu saattaa myös lisääntyä tai pysyä entisellään. Kasvaa jos esim. aletaan käyttää enemmälti jalostettuja alkuperiä ja ilmasto pysyy suht. sopivana. Nythän on kasvu lisääntynyt huomattavasti muutaman vuosikymmenen takaisista. Nuoria kasvatusmetsiä on paljon .
Olen kyllä huomannut saman kuin Jätkä. Ei taida olla olemassa tutkimustuloksia tilanteista , joissa taimikon tiheys on tavallista huomattavasti pienempi. Normaali tiheyksillähän tilanne ei pituuskasvun osalta muutu. Paksuoksaiset,harvassa kasvaneet puut on usein keskimääräistä lyhyempiä.
Pukkalan lopputekstissä oli parasta ; ”jos tulosten ristiriitaisuus häiritsee, kannattaa laskelmia ja mittauksia tehdä itse.”
Muutama juttu vähän häiritsi esityksessä . Korjuukulut saattaa olla jk:ssa enemmän kuin n. 3 € päätehakkuuta kalliimpia. Viljelymetsätalous-mallissa oli 2. harvennuksena tehty alaharvennus eikä yläharvennusta. Vaihtoehtoistuotto-vertailussa olisi voinut olla mukana tilanne, jossa lasketaan mukaan( aloitusvaiheen ) jk:n suuremman puustopääoman tuottama korkotappio.
Kuusen juuret on pinnallisemmat kuin koivun ja männyn. Koivu kuusikossa pystyy ”nostamaan” ravinteita, jotka on kuusen juuriston ulottumattomissa vähän syvemmällä. Ravinnekierron avulla niitä ravinteita tulee sitten kuustenkin saataville. Mäntykin tekee juurensa osin syvemmälle kuin kuusi. Hiekkamaassahan mänty voi tehdä myös paalujuuren, joka pitää puun hyvin pystyssä tuulessa ja tuiskussa.
”Jos neuvojan mielestä metsän kasvu = metsän tuotto, niin silloin ollaan pahasti pielessä. Paras mahdollinen kasvu on ihan eriasia, kuin paras tuotto metsämaalle ja siihen käytetyille panoksille.”
Aika harvassa taitaa olla neuvojat, jotka ajattelisi kasvun olevan se tuottavuuden mittari.
Otin itse tuon kasvuero -arvion esille, koska usein kuulee väitettävän, että jk:ssa puun kokonaiskasvukin pysyisi samalla tasolla tasaikäiskasvatuksen kanssa. Se ei pidä paikkaansa ainakaan useimpien tutkimusten mukaan.
Sivulla 23 (alareunassa) tässä ketjussa laskin esimerkin, jossa vertasin kahta eri kasvatustapaa. Siinä kokonaiskasvu oli oletettu samaksi molemmissa tapauksissa. Siinäkin taloudellisesti parempaan tulokseen pääsi tasaikäiskasvatuksella. Korkokin oli otettu huomioon.
Jk:ssa pitää etsiä ne mahdolliset edut ja paremmuudet pääasiassa muualta kuin taloudellisen tuottavuuden puolelta, jos ollaan suht. hyvin kasvavilla metsämailla. Hitaan kasvun alueilla asia voi olla toisin. Samoin kuin esim. valmiiksi erirakenteisilla turvemailla.
Joitakin vuosia sitten julkaistiin ERIKA-kokeiden tuloksia. Niiden mukaan jk- metsät kasvoi n. 20 % vähemmän kuin vastaavat tasaikäiset. Sopi tutkijoiden mukaan huonosti lehtomaisille kankaille/lehtoihin. Tuoreilla kankailla oli paremmin valinnan varaa valita kumpi tahansa menetelmä.
Korko on hyvä laskea mukaan, mutta se ei välttämättä tee jk:a sen tuottavammaksi tai vähemmän ”harrastelijamaiseksi” kuin tasaikäiskasvatusta. Voi käydä jopa päinvastoin.
Mhy tai sitten joku muu valvojana. Mhy ei ole sen kummempi valvoja kuin muutkaan; ostaa itsekin puuta ja toimii valvojana. Voihan se toimiakin , kunhan ei toimi valvojana omissa ostoissaan.
Vihreiden suunnitelmiin kuuluu mm. Metso-rahoituksen lisääminen, turvemaiden uudis-ja kunnostusojitusten luvanvaraistaminen ( uudisojituksiahan ei tosin ole saanut tehdä enää vuosikausiin. ) , turpeenkäytön lopettaminen energiantuotannossa, kaivosten perustamisen kieltäminen luonnonsuojelualueille ( kannatan, kaivokset kun ei tuota muutenkaan Suomelle juuri mitään). Eli siis ojia tukittaisiin entistä innokkaammin ja muitakin Metsokohteita tulisi lisää. Pitäneekö alkaa etsiä sopivia suojelukohteita, liito-oravan papanoita yms. rekvisiittaa ja siirtyä suojelupuolelle ihan kokonaan.
Hiilensitomisesta metsänkasvatuksella voisi olla hyvä saada kunnon korvaukset vastapainoksi . Voisi lisätä tuohon ilmastonmuutoksen hillintään myös ainakin lentokoneiden käytön reippaan vähentämisen (koskisi myös vihreitä poliitikkoja). Kokoukset hoituu ihan hyvin etänä nykytekniikalla.
Yläharvennuksessa poistetaan pääasiassa valtapuita, mutta ei liiaksi. Muitakin puita laadun puolesta heikompia. Riippuu metsän rakenteestakin mitä puita hakataan. Jos pyritään muuttamaan tasaikäisenä kasvatettu metsä jk-metsäksi, silloin hakkuutapa on erilainen tilanteen mukaan. Yläharvennusta matkien ja/tai pienaukkohakkuilla tai hakkaamalla ppa matalalle uudistumista varten. Jos runkolukusarja sis. riittävästi erikokoisia puita, niin sitten hakataan pääasiassa valtapuita mutta myös muista latvuskerroksista. Noin kai se pääpiirteissään menee.
Onneksi olkoon kun olet hyvin pärjännyt. Se ei ole varmaan keltään pois , päinvastoin.
(Taannoin joku poliitikko esitti että toisten hyvä taloudellinen pärjääminen on aina joltain toiselta pois.)