Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eipä tietenkään ole tarvinnut. Koron huomioiminen liittyy vain oleellisesti yhtenä osana metsän tuoton arviointiin ; kannattavuuslaskelmiin. Se on käytössä kaikilla talouden aloilla, jopa metsätaloudessa. Hyvänmetsänhoidon suosituksissakin on käytetty jotain laskentakorkoa (3 % ? ) nykyään.
Yhtä tyhmää on jättää korko laskelmista kokonaan pois kuin tuijottaa vain siihen ottamatta huomioon luonnon olosuhteita ym. tekijöitä.
Onhan se korkolaskujen mukana pitäminen apuneuvona myös metsäpuolella ihan järkevää .
Useimmiten on kysymys siitä ettei ole oppinut sitä tekemään.
Korkotaso on vaihdellut paljon. Siksi on laskelmissakin parempi käyttää reealikorkoa. Kun korkotaso oli korkea , niin vastaavasti inflaatio% oli korkea.
Jos taimikko on liian harva, niin puun kasvu muuttuu. Pituuskasvu heikkenee jonkin verran ja vastaavasti paksuutta tulee tavallista enemmän ja oksien paksuus lisääntyy. Niitä muutoksia ei taida esim. Mottiohjelmisto ottaa huomioon ollenkaan. Jos taimet on keskimäärin liki 6 m etäisyydellä toisistaan, niin jokin osa kasvupotentiaalista menee hukkaan rehevillä kasvupaikoilla.
^ Alunperin vastasinkin Petkeleksen kommenttiin , jossa oli puhe 300 kpl/ha tiheydestä.
Gla :
Oli puhe ”Hyvän metsän hoidon suosituksista”. Niihin ei kuulu 300 kpl/ha tiheydellä kasvattaminen kuin esim. vasta ennen kuusen luontaista uudistamista tehdyn väljennyshakkuun jälkeen.
Heinän kasvu ei haittaakaan enää 2 m pitkiä kuusia, sitä en tarkoittanutkaan, vaan ihan sitä mitä jo kirjoitin ed. kommentissa. Luetun ymmärtäminen on joskus vaikea rasti.
Petkeles :
Ei taida riittää 300 kpl/ha parimetristä kuusen tainta jos käytetään hyvän metsänhoidon suosituksia. Lakirajakin taimien määrälle oli ennen 1200 kpl/ha.
Riittävä määrä 2 metrisille voisi olla OMT-pohjalla n. 1000 kpl/ ha, jotta kasvupotentiaalia ei menisi liiaksi heinänkasvatukseen.
”Tarkkoja arvioita” ei metsään.fi-tiedot tosiaankaan ole, ainakaan siihen asti kun ne on tehty nykyisillä menetelmillä eikä maastolaaserkeilaus taida olla tulossakaan siihen käyttöön. Mutta se ei poista sitä pöljyyttä, että metsävaratiedot, joiden piti olla yksityisiä, muutettiin yksipuolisella päätöksellä julkisiksi.
Se on kaksivaiheista kasvatusta, jos ei ole tarkoitus tulevaisuudessa kasvattaa alikasvoksesta erirakenteista.
Kun tämä ketju tuntuu olevan uusien metsänkasvatusinnovaatioiden pohjalta avattukin, niin jatkan vähän samaa rataa ; myös metsien kasvatuksessa pitäisi hyväksyä lannan levitys lannoitteeksi ja metsänhoitokustannusten vähentämiseksi . Jos sitä laitetaan oikein paksusti niihin kohtiin (taimien välit) joihin ei haluta vesakkoa, niin taimikon perkauksiakaan ei enää tarvita. Lanta kovettuu ja luovuttaa ravinteita sitten pikkuhiljaa kasvatettaville puille vuosikymmenten aikana.
Tuon Maastullin linkin mukaan pohjaveden pinta pitäisi saada n. 25 cm:n tasolle maan pinnasta, jotta ”ilmastokaasut” pysyisi aisoissa.
Se voisi onnistua märillä turvemailla sopivan matalalla esim. säätöaurauksella ja jo ojitetuilla muuttumilla/ojikoilla madaltamalla liian syviä ojia. Jos ojituksesta on kulunut tarpeeksi kauan ja puustoa on paljon, niin turvemaan luulisi olevan jo lähellä kangasmaan ominaisuuksia eli hiilidioksidia ei enää haihdu kovin paljon maaperästä ja hyvin kasvava puusto sitoo sitä runsaasti enemmän kuin maaperästä haihtuu.
Riippuu mistä roikkuu eli kannattavuus on monesta eri tekijästä riippuvainen.
Edellä onkin lueteltu ne tärkeimmät (kasvupaikka, lämpösumma-alue , muut tarpeet, jne.).
Voisi lisätä alikasvoksen laadun . Jos taimien vuosikasvut on yli 10 cm, on tilanne yl.hyvä jatkokehitystä ajatellen. Jos taimikon tiheys ja tilajärjestys ei ole kunnossa, niin voi sinne niitä istutustaimia aukkopaikkoihin lisätä ja samalla katsoa minne ylispuut , jos niitä on vielä pystyssä ( ja niille on tarvetta ),voi aikoinaan sitten kaataa mahdollisimman vähillä taimivaurioilla.
Jos päätyy uudistamaan kokonaan alusta, voi laskea kuinka paljon kalliimmaksi se tulee , ja kuinka paljon ensimmäinen kasvatushakkuu mahdollisesti viivästyy verrattuna harvahkon luonnonkuusikon hakkuuseen, ja mikä on tod. näköisesti poistumien arvojen erotus (ja jäävien puustojen arvot). Jos nykyiset puun hinnat säilyy , niin yl. vasta 2. harvennuksesta saa tuloja enemmän kuin menoja on ollut , riippuu kasvupaikasta. Hyvällä kasvupaikalla ei päde samat säännöt kuin huonommalla.