Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kuusikuitupuun kuutiohinnalla saa täällä ostettu esim. kaivinkonetyötä ( 70 €/h) n. 14 min.
1 ha :n laikkumätästyksen saisi maksettua n. 23 k-m³ kuidun myyntihinnalla.
Kun (jos) k-kuidun nimellishinta nousisi vaikkapa n. 12 vuoden takaiselle tasolle , olisi hinnan nousu 40 % .
Tuota kananmunien tuottajahintaa olen joskus ihmetellyt , kun kaupassa ne vapaankananmunat voi maksaa n. 4 € /kg, niin miten se tuottajahinta on niin pieni ? Kananmuna on valmiissa paketissa myytäväksi melko vähillä lisäkuluilla. Suomi kuitenkin taitaa olla ainoa maa, jossa kananmunat on salmonellavapaita. Muuallahan kananmunia ei voi raakana käyttää salmonellavaaran takia. Mutta sama juttu on esim. sianlihassakin ; Suomessa käytetään vähän antibiootteja ym. lääkkeitä lihanjalostuksessa verrattuna mm. Tanskan sikaloihin.
”Tukea voi saada myös nuoren metsän kunnostukseen, jos toimenpide ei ole kaupallisesti kannattava. Lisäksi tukea voidaan myöntää edellä mainittujen töiden yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen”
Lisätuen saantiin tarvitaan niitä energia/pienpuita +35/25 kuutiota. Ensiharvennushan on useimmiten kaupallisesti kannattamatonta, joten sen perustuen saanti on helpompaa.
Nmh:n tuen hakuohjeissa oli ainakin vielä viime vuonna ehtona se, että ensiharvennuskohteilta piti lähteä min. 35 m³/ha (tai lapissa 30 vai oliko se 25 mottia) puuta , joka menee energian tuottoon, polttopuukäyttö kelpasi myös.
Mutta se min. 35 m³ pitää (pitäisi) käyttää energiapuuksi. jotta nmh-tuen saa.
Otetaan tähän väliin yksinkertaistettu esimerkki jk-hakkuun ja päätehakkuu metsän vertailu pelkästään sen 30 vuoden ajalta, kun avohakkuun jälkeen on se tuottamaton kausi:
Oletuksena on että puuta on 300 m³/ha ja jk:ssa jätetään 100 m³/ha pystyyn. Hakkuutapojen erot tuotossa : Korjuukulujen erotus jk. vs päätehakkuu = 200 x 6 € = 1200 € , Jk:n pystyynjäävän puuston nettoarvo = 100 x 15 € = 1500 ( puolet kuitua ja puolet pikkutukkia).
Päätehakkuun ”lisämenot” : Uudistuskulut 700 € + 200 € (th kuluja ennemmän kuin jk:ssa) = 900 € (netto) .
Päätehakkuun ja jk:n tulojen erotus alussa = 1800 € + 100 x 6 € = 2400 (tukki/kuitusuhde= 7 /3 , nettohinta )
Jk -hakkuun tuotto 20 v:n päästä ( 6 m³/ha keskikasvulla) : 120 x 30 € = 3600 € . (tukki/kuitusuhde= 8/2)
Tilanne 30 v:n kohdalla (3 % korolla laskettuna) : Pääteh. 5825 € , Jatk.kasv. 4840 € .
Erotus siis 985 € päätehakkuulla käsitellyn hyväksi 30 v:n tuottamattoman taimikkovaiheen jälkeen, kun ensiharvennus on tulossa, ja jatk.kasv. kohteella seuraavaan hakkuuseen on 10 vuotta.
Puustopääoman tuottamattomuus on yksi jk:n ongelma , (jos pelkästään ajatellaan talouden kannalta). Kyseessä vain yksi esimerkkitapaus, mutta mielestäni aivan realistinen.
Eipä ole ihme jos ensiharvennukset riukuuntuu muutenkin kuin laiminlyötyjen taimikonhoitojen takia, kun jäädään odottelemaan sitä 100 l keskijäreyttä ennen kuin tehdään 1.harvennus . Eikös se nmh-kemerakin ole vielä olemassa ainakin yksityisellä puolella. Sillä yhtiöt paikkaa kallistuneet korjuukulut. Ensiharvennuspuun hintahan laski n. 3 vuotta sitten saman verran kuin tuki on , kun nmh-kemera tuli voimaan.
Pienellä virheellä ei ehkä ole merkitystä jalostusvaiheesssa. Rengashalkeama tukki ei vain kelpaa tukkipuun hinnalla ostajille. Leikon voi tietysti tehdä jos hakkaaja sen huomaa tehdä. Eikä niitä rengashalkeamiakaan tietysti jokaisessa tyvessä ole , mutta usein se syntyy juuri em. kohtaan.
Kärkkäisen ohjeet kuulostaa sopivilta. Istutus normaalia harvempaan sopii muutenkin hyvin nykyisen kuitupuun hintatason ja istutuskustannusten nousun aikaan.
Tasalaatuista se puu ei tyvitykin osalta ole, jos aluksi on juronut muutaman vuosikymmenen. Helposti tulee rengashalkeamakin, kun kasvu kiihtyy moninkertaiseksi. Mutta tyven yläpuolellahan se jurominen ei vaikuta enää laatuun.
Hyvä kuusen alikasvos toipuu mutta jos on alunperin esim. ollut liian tiheässä ja -varjossa, sen kasvun elpyminen samalle tasolle kuin ns. normikuusentaimen kasvu voi kestää 5-10 vuotta.
Semmonen tuli mieleen tuossa aiemmin olleesta linkistä, jossa jatkuvankasvatuksen harrastaja oli mittaillut tarkkaan puiden kasvuja, että unohtuiko ottaa huomioon harvaan asentoon hakattujen puiden kasvutapa, jossa puu vahvistaa aluksi tyveään, kun jää tuulille alttiiksi. Puista tulee siis runkomuodoltaan vähän erilaisia kuin tiheämmässä kasvavista. Ja toinen asia on se kasvun jatkuminen hyvänä heti harvennuksen jälkeen ; sekin vaihtelee mm. puulajin ja puuston tiheyden mukaan. Harvennusreaktio ei tapahdu heti harvennuksen jälkeen. Manuhakkuu olisi kyllä ihanteellinen hakkuutapa jk-metsissä mutta nykyään liian kallista ellei sitten itsellä ole siihen mahdollisuutta.
Nykyään yrittäjät hankkivat jo entistä pienempää ja paremmin myös pehmeille harvennuksille sopivaa kalustoa. Lehdessä oli juttua pitkänlinjan yrittäjästä, joka oli ostanut uuden 8-pyöräisen keskikokoisen Komatsun ja kertoi sen tehokkuuden olevan parempi kuin 4-5 vuotta vanhojen isompien motojen. Isojen koneiden 5 -6 m ajouraleveys onkin ihan liikaa ensiharvennusmetsiin. Kasvutappiota tulee varmasti.
Kun kelit näyttää muuttuneen sateisimmiksi ja lämpimämmiksi, niin varsinkin pintajuuristen kuusikoiden ja riukuuntuneiden männiköidenkin kasvatus tavallista harvemmassa on riskialtista vaikka muuten puiden nopeampi järeytyminen onkin hyvä vaihtoehto.