Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Luulisi kohta vanhempien dieselmallien hinnan laskevan Keski-Euroopassa , kun niiden käyttöä on jo jonkin verran rajoitettu suurimmissa kaupungeissa. Vanhemmat Mersun GLK-mallit on hävinneet tarjonnasta ainakin yhdeltä suurelta saksalaiselta myyntisivustolta. Sekin olisi vielä ihan sopiva peli dieselinäkin tänne harvaan asuttuun maahan. Vähän laatikkomainen muoto, ei kovin virtaviivainen, mutta tarvinneeko sen metsäauton niin komea ollakaan. Uudempi versio siitä on GLA. Se voisi olla justeikämelkein jollekin palstan nimimerkille ihan omiaan.
Verotulojen jakautumista pääkaupunkiseudun ja muiden maakuntien kesken voi olla hankala verrata, koska muuttujia on sen verran paljon. Soininvaaran taulukossa ei näy esim. investoinnit. Mm. liikenteen investoinneista leijonanosa menee juuri pääkaupunkiseudulle ja muualle jää sitten mitä jää.
Yritysten pääkonttorien sijainti, muiden valtionlaitosten lisäksi, vaikuttaa verotulojen jakautumiseen sekin. Suurin osa niistä maksaa kuitenkin vielä yritysverojakin Suomeen. Lisäksi henkilöverotuksellakin on osuutensa ; kovapalkkaisin yritysjohto maksaa suhteessa paljon veroja.
Vielä voisi mainita esim. pohjoisen vesivoimaloiden sähköntuotannon, jota on vuosikymmenten ajan käytetty Etelä-Suomen tarpeisiin suurin osa. Nykyään tosin pääkaupunkiseutu ainakin taitaa toimia pääasiassa omalla ( tuonti )hiilivoimaenergialla. Kun metsäverotus muuttui pinta-alapohjaisesta pääomatulopohjaiseksi, niin samalla muuttui myös kuntien osuus verosta entistä pienemmäksi. Pääomatuloverothan menee kokonaan valtiolle .
Kalliin asuntotuotannon keskittyminen kasvukeskuksiin ja varsinkin pääkaupunkiseudulle lisää myös valtion tukien tarvetta asumistuen yms. muodossa. Kallis rakentaminen ja korkeat vuokrat lisää verotuloja.
Avohakkuulla ja harvennuksella on tietysti eri taksat. Mutta jos avohakkuulla samalla ajomatkalla taksaporras vaihtuu 100 l välein , niin turhan korkea on porrasväli. Metsähallituksen taksatkin muuttuu 5 – 50 l välein riippuen keskijäreydestä.
Tuossa em. tapauksessa keskijäreys oli avohakkuulla n. 100 l ostajan arviota suurempi.
Traktorin perään tarkoitettu käytetty äes näkyi olevan myynnissä huutokaupassa. Hinta taisi olla kympin alle 20k€. Sillä hinnalla saisi jo paljon muutakin metsätöihin ehkä paremmin käypästä.
Jossain youtube-kuvassa olen nähnyt metsäperäkärryn renkaiseen asennettavan mätästys laitteen. Sekään ei varmaan sovellu kovin monenlaiseen tapaukseen keveytensä takia.
Eikös ne hakkuutaksat erilaisille leimikoille ole melko yleisesti saatavilla ja tarkistettavissa, jos on aihetta . Eri yhtiöillä voi tietysti olla erilaiset käytännöt ja sopimukset.
Yksityinen firma, joka korjasi ja osti puut viimeksi tekemästä omasta leimikosta ei hyväksynyt korjuutaksaan muutosta, kun ehdotin sitä ennen kaupantekoa puuston hyvän keskijäreyden perusteella. Kaupat tuli silti tehtyä mm. sopivien mitta-laatuvaatimusten vuoksi. Jälkeen päin ostaja kyllä myönsi että keskijäreys oli ollut suurimmalla osalla leimikosta n. 1/3-osan tavanomaista suurempi. Puun hinnassa olisi siten ollut n. 1,5 €/m³ korotusvara.
( Tarkennuksena aikaisempaan ) : Pikkutukkien pystyhinnat on siis ~ samalla nimellisellä hintatasolla kuin millä esim. 2000-luvun alussa kuitupuun hinnat oli . Nykyinen reaalihinta on vielä n. 25 % sen alle.
Hyvä juttuhan se on kun edes vähän kuitupuun hintakin nousee . Tarve on lisääntynyt eikä kovin huonolla hinnalla tule tarpeeksi ostettavaa.
Ostaako MG myös pikkutukkeja ? 2. harvennuksilta kannattaa ottaa talteen nekin, niin keskihinta nousee yleensä miltei samalle tasolle mitä esim. leimikolta 2000-luvun alussa sai vielä kuitupuuleimikoistakin.
Sehän onkin sitten puun hinta sopivalla tasolla kuin joskus hyvään aikaan 80-luvulla, jos oikein tuplana maksetaan . 2 x nykyhinta on ihan passeli kertakorotus varsinkin kaikkien vuosituhannen vaihteen sählinkien jälkeen. Pitäisköhän kohta siirtyä myyntilaidalle kuitupuukaupoissa.
Monenlaisten ötököidenkin ja ym. muiden eläinten suojelu on yllättävän tärkeää, jotta metsäekosysteemi toimisi kunnolla. Mutta sitäkin tehdään useimmiten tavallisessa talousmetsässäkin ja kasvatustavasta riippumatta. Ei jk ole välttämättä sen parempi tapa monimuotoisuuden kannalta kuin tasaikäiskasvatus. Maanmuokkaustapoja on monenlaisia ja karuimmilla mä-mailla selvitään usein vähäisellä maanpinnan käsittelyllä tai sitä ei tarvita ollenkaan. Molemmilla tavoilla voidaan tehdä myös virheitä, jotka voi jopa pilata metsän tai heikentää sen kestävyyttä esim. tyvilahoa lisäävillä väärään aikaan tehdyillä hakkuilla. Myös yläharvennusta käytetään molemmilla tavoilla toimittaessa. Kuusikon luontaisista uudistamismenetelmistä esim. suojuspuuhakkuu edellyttää lehtipuuston olemassaoloa. Lehtipuuston ja yleensäkin lehti-havusekapuuston kasvatus jatkuvalla kasvatuksella voi olla vaikeaa. Kuusella on se ominaisuus että se valtaa Suomessa ainoana puolivarjopuuna miltei aina kasvupaikat jossain vaiheessa kiertoa vaikka puulajiksi sopisi paremmin esim. mänty tai koivu tuotoksen tai metsän terveyden takia (tyvilahokuusikoissa ja tuoretta kangasta karummilla kasvupaikoilla) .
Johan se kuitupuun hinta on laskenutkin muutaman vuosikymmenen ajan , niin on varaa vähän hintaa korottaakin.