Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Joko laikku-/kääntömätästys maksaa 500 €/ha ? Pari vuotta sitten sai vielä n. 400 €:lla, jos m.-firman kautta olisi tilannut.
Mätästyksestä kuulemma (tutkimuksen tai ainakin yhden tutkijan mukaan) pöllähtää co2:a liiaksi ilmoille. Tosin aikoinaan (taisi olla viime vuonna) lehdessä julkaistu lausunto ei erotellut mätästystapoja mitenkään. Aika vähän laikkumätästyksessä kääntyy maata näkyviin ja kääntömätästyksessä vielä vähemmän. Ojitusmätästyksessä enemmän.
Pienen kaivelukoneen hankinta kuuluisi tietysti paremminkin harrastuksiin kuin kannattavan metsätalouden investointeihin. Mutta joskus on hankalaa saada muokkauskonetta töihin eikä kaikki konekuskitkaan saa tehtyä muokkauksia oikein. Voi olla kyse kiireestä tai osaamattomuudestakin.
Muistelen lukeneeni jostain ”tonnin liikkeellelähtö korvauksen” firmasta. joka neuvoo vain jatkuvankasvatuksen saloihin. Itse voisi konsulttina tehdä halvemmallakin, vaikka etänä.
Minkä verran on maavaraa esim. niissä 3,5 t kumitelakoneissa ? Pari pientä aukkoa olisi muokattava, joissa moto niisti kannot tosi mataliksi ja hakkuutähteetkin on kasoissa.
Tuota minikaivuri hommaa ole itsekin joskus miettinyt. Sama juttu että ”oikeat”kaivinkoneet on yleensä menossa jossain muualla kun se oma tarve olisi ajankohtainen. Vuokrakonekin voisi olla vaihtoehtona.
Jotkut aiemmin kommentoikin jo siitä vastuusta ; kuka ottaa vastuun jos jk-metsänkäsittely epäonnistuu ? Sehän ei ole niin yksiselitteistä, että esim. taimikonhoitorästejä eikä ongelmia ylitiheydestä tule kunhan vain siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Ei se niin mene , että kaikki menee kuin ”stromsössä”, jos siirrytään jatkuvaan kasvatukseen ja unohdetaan samalla muuttuvat luonnonolosuhteet ja joskus taloudelliset reaaliteetitkin. Esim. vanhan kuusikon käsittely jk päämääränä ei mitenkään onnistu noin vain. Usein on tilanne että alikasvosta ei ole ennestään eikä tule ilman jonkinasteista uudistushakkuuta ja maanpinnan käsittelyä.
Kannatan sitä, että jk on hyväksytty metsänkasvatuksessa yhdeksi vaihtoehdoksi muiden vaihtoehtojen joukkoon. Mutta liian optimistinen sen suhteen en ole. Pari jk kuviota kasvaa omassa metsässäkin, toinen on nk. maisemametsä ja toinen ”olosuhteiden pakosta” jäi kasvamaan liian rehevälle pohjalle istutetun männikön takia paikalle sopivampaa pääasiassa erirakenteista kuusikkoa.
Pitkän kiertoajan karuhkoille alueille se sopii paremmin kuin rehevimmille ja eteläisimmille alueille, joita puunkasvatusalueista on varsinkin kuutioina mitattuna eniten.
Biokaasua voidaan valmistaa monista eri lähteistä saatavilla raaka-aineilla. Mm. nurmesta, karjanlannasta , puusta ym ; ei pelkästään jäterasvoista. Paikallinen energiantuotanto olisi ympäristöystävällisempää ja kok.taloudellisesti kannattavampaa kuin tuonti. Ydinenergiakin on ehtinyt osoittautua tulevan kalliiksi monin eri tavoin.
Talvivaara meni konkurssiin ja toimintaa jatkaa Terrafame. Kaivosteollisuus ei ole kovin tuottavaa Suomelle, koska käytössä on vanha kaivoslaki, joka ei juuri jätä valtiolle tuottoa miltei kokonaan ulkomaalaisten yhtiöiden omistamista uusistakaan kaivoksista eikä mm. niiden arvokkaista akkumetalleista. ( kaivosvero on 2 % kun esim. Australiassa se on 30 %) . Kaivoslaista puuttuu myös pykälä riittävän kokoisten ennallistamisrahastojen perustamisesta , joita tarvitaan ettei puhdistuskulut jäisi veronmaksajien kontolle.
Ei ole tapana heitellä mitään propagandaa. Perustuu polttomoottoriautojen ja sähköautojen päästövertailuun valmistuksen ja kulutuksen yhteisvaikutuksesta. Linkkiä ei ole mistä antaa , koska tutkimuksesta luin monta kuukautta sitten enkä muista sen takia enää lähdettä (saattoi olla Kauppalehti) . Tutkimuksen mukaan akkujen valmistus lisää ympäristöpäästöjä sen verran, että vasta yli 60 o00 km ajon jälkeen eroa tulee polttomooottoristen autojen keskimääräisiin kokonaispäästöihin. Kyseessä oli co2-päästöt. Asian voit tarkistaa vaikka googlaamalla, jos et usko.
Hybridiautojen kulutuslukemat on myös osoittautuneet liian optimistisiksi miltei kaikilla automerkeillä, jos ei ajeta aivan lyhyitä matkoja. Muutamat merkit toimivat aluksi aina fosiilisella polttoaineella. Niillä päästöt pysyvät käytännössä liki samalla tasolla vastaavan polttomoottoriauton kanssa lyhyilläkin matkoilla.
No markkinamiehet ainakin mielellään puhuvat vain sähköautojen päästöttömyydestä, vaikka akkujen valmistus tekee niistä suunnilleen yhtä haitallisia (mikä sekin on suhteellista) ympäristölle. Mikäs se olisi sopivampi ilmaus hiluxmetsurin mielestä kuin ”annetaan ymmärtää” ?
Sähköautot ei ole käytännössä niin ympäristöystävällisiä kuin annetaan ymmärtää. Etuna sähköautoilla voi olla vähäinen huollon tarve ja edulliset kilometrit ( siihen asti kun/jos yleistyvät niin paljon että verotus muuttuu). Parempia olisi biokaasua käyttävät. Lobbareita ei niille ole ehkä yhtä paljon kuin sähköautoille.
Englannissa aletaan valmistaa metaanikäyttöisiä traktoreita. Yhtä tehokas dieselkäyttöisten kanssa; ainoa ero on että pitää pienempää ääntä. Kuulemma metaanilla kulkevia kuorma-autojakin on jo liikenteessä n. 30 000 .
Uudistamisessa metsätyypin (ravinteisuus, maalaji ja kosteusolot ) lisäksi pitää ottaa huomioon puulajien väliset erot ja taimettumisherkkyys (esim. hyvät siemenvuodet) . Jos esim. kuusikon hakkaa ”sopivaan” uudistamisasentoon, niin liian harvaksihan se helposti menee , jotta pysyisi puut pystyssä. Suojuspuuasentoon hakkuuta on harrastettu luont. uudistamisessa tasaikäiskasvatuksessakin harventamalla hakkuukypsiä kuusikoita kahteen eri kertaan ennen päätehakkuuta. Ohjeita löytyy mm. Tapiontaskukirjoista. Sama periaate jk:ssakin sovellettuna. Jos ei ala tulla kuusen taimia harvennusten jälkeen eikä niitä ole jo ennestään olemassa, niin pelkissä kuusikoissa aika epävarma menetelmä. Jos ja kun ppa pitää laskea 10 kieppeille, niin pintajuuriset kuuset on herkkiä kaatumaan.