Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ylijäreät männyt on erikoispuuta, jos ovat kasvaneet laadukkaiksi. Raivausta pitää yleensä tehdä myös vaikka jätettäisiin kuusialikasvosta tähteelle. Männyn tyvet puhtaaksi ja näkemäraivaus tehtävä samoin.
Kuusikosta tulee alkuun väkisin monikerroksinen, jos se on sitä jo valmiiksi.
Liian pieni raekoko kantavaan kerrokseen routivalla maalla. Kuitukangas tosin auttaisi asiaa.
Erirakenteisuuteen vaaditaan tiheä kuusialikasvos tai täydennysistutusta männikön poiston jälkeen. Kuusi on ainut puulaji josta voi syntyä erirakenteinen seuraava sukupolvi. Turvemaalla toimii jos kasvupaikka on sopiva myös kuuselle ja muut edellytykset täyttyy.
Peitteinen metsänkasvatus sopii muutamille alueille ihan hyvin. Niitä on vatvottu jo useamman kerran tässä ketjussa mitä ne on. Rajat tulee vastaan mm. taimettumisen onnistumisen osalta, luonnon tuhoherkkyydessä (kuusettuminen) , tuuliherkkyyydessä ja kannattavuusongelmasta verrattaessa tasaikäisen metsän kasvatukseen.
Tasaikäisen puolella yläharvennus vastaa lähinnä jk-metsän korjuuta. Sitä on mahdollista toteuttaa olosuhteiden salliessa.
Kaistalehakkuu on alunperin luontaisen uudistamisen avohakkuumuoto. Ei sillä harvennuksen kanssa ole mitään yhteistä. Suunta, koko ja taimettumisherkkyys ratkaisee onnistuuko.
Ei sähkön hinta tippunut kuin väliaikaisesti. Tänä aamunakin pörssisähkön hinta oli 16,5 snt/kWh .
Ruisrääkkä ”lauloi” viel viime viikolla. Ei enää ole kuulunut. Hyvää keskikesän juhlaa.
Juhannuskoivut on pihapuina eikä metsästä lisää tarvi tuoda.
Koivun latvat ei ole saaneet keväällä ilmojen lämmettyä riittävästi vettä routamaasta.
Yleensä valitetaan aiheesta katkonnan suhteen. Jos sopimuksessa mainittuja lyhyitä mittoja on tehty vain muodon vuoksi nimeksi eikä tosissaan, on aihetta huomautukseen ja korvauksiin mo:lle.