Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Riippuu siitäkin mitä puulajia rangat on. Koivun kuivatiheys voi olla liki 500 kg/km³ ja havupuulla n. 100 kg sen alle. Kosteus% vaihtelee monesta eri asiasta johtuen, mutta pyöreällä kuoripäällisellä puulla se voi olla syksyn jäljiltä vielä melko korkea. Veikkaisin että havupuurankojen paino jäisi johonkin 600-650 kg/k-m³ kieppeille kuitenkin.
Se voi olla että ehkä ei menisi läpi 2 €/km kulut vaikka oikein olisi laskettukin. Mutta pitääpä kokeilla.
Kyllä se taitaa olla niin, että vähintään sähköauto pitäisi jo nykyään olla , jotta ei päästöjä tule liiaksi. Eli polttomoottorikäyttöiset on vanhanaikaisia saastuttajia. Päästöjen määriä on tosin melko vaikea arvioida oikein , kun päästömittauksetkaan ei pidä kutiaan varsinkaan täällä pohjoisessa pakkaskeleillä ajettaessa ja akkujen valmistaminenkin tuottaa lisäpäästöjä. Toisaalta kun on hankkinut kalliisti verotetun bensarosvon, niin voi tuntea olevansa verojen nettomaksaja ja paremmin oikeutetuksi käyttämään ilmaispalveluja (jos niitä vielä on olemassa).
Kyllä pieninituloisetkin osallistuu verojen maksuun monellakin eri tavalla. Esim. pienmetsänomistaja, joka myy edullista puuta teollisuudelle vaikka harvoinkin, osallistuu kansantalouden pyörittämiseen myyntiveron maksamisen lisäksi lisäämällä työllisyyttä ja m-teollisuuden voittoja, joista valtio perii veroja ainakin jonkin verran yhteisiin menoihin käytettäväksi. NMH-kemeratukikin on suoraa tukea m-teollisuudelle alentaessaan kuitupuun hintaa vaikka nimellisesti tuen saaja on mo.
Suurimpia valtion maksamien tukien saajia ovat yksityiset firmat. Suurimpina niistä esim. ruotsinlaivoja liikennöivät Vikingline ja Siljaline. Aika monella yksityisellä puolellakin työskenneellä on takana esim. ilmainen koulutus ja tuettu terveydenhoito ja verovaroilla tuettu työpaikka. Maataloustuistakin muuten suurimmat summat jaetaan firmoille , osuuskunnille yms. isommille yksiköille.
Kymppitonnien kk-eläkkeet on ylisuuria eikä niiden saajat ole työurallaan tuottaneet lisäarvoa sen edestä kuin korkeintaan jossain harvassa poikeustapauksessa. Yleinen tapahan on täällä ollut korottaa korkeita palkkoja jopa kymmeniä prosentteja pari-kolme vuotta ennen eläkeikää, jotta saadaan eläkekertymä maksimoitua. Yksityisellä sektorilla asian jotenkin ymmärtää mutta valtio-omisteisissa on sama tyyli.
Suomessa veroprogressio on melko korkea ja paljon ansaitsevat maksaa paljon veroja. Valtio on muuten esim. ulosmitannut vasta (tänä vuonna tuli voimaan) eläkevakuutuksen verottoman osan verolliseksi.
Pienimpien eläkkeiden saajat maksaa suhteessa enemmän veroja perustarpeista, ruoasta,palveluista yms.
Metsäpuolella puunmyynnin vero% (sekä pääomavero% että alv%) on noussut tasaisesti vaikka puun myyntihinnat on samaan aikaan laskeneet (enemmän kuin vero%:t on nousseet).
Eläkekatto on voimassa suurimmassa osassa muita eu-maita. Se ilman muuta myös Suomeen. Veikko Hurstin ruoka-apu on olemattoman pieni menoerä ja koostuu pääosin ylijäämäruuasta, joka menee tarpeeseen. Ensin verottamattomat tulot verolle. Esim. piensijoittajat ym. pienten pääomatulojen saajat maksaa veroja n. 30 % mutta samaan aikaan isot vuokrafirmat jakaa verottomia osinkoja.
Vaikka töitä olisi tarjollakin työn tekeminen on usein kannattamatonta kannustinloukkujen takia. Asumistukiin menee jo liki 2 mrd € / vuosi ja reilusti ylikin, jos otetaan huomioon muitakin työttömyyden aiheuttamat tukitarpeet. Työn vastaanottaminen pienentää asumistukea ja palkkalisästä jää liian vähän lisätuloja , jotta kannattaisi. Asumistukijärjestelmä on paisunut liian suureksi. Se on suoraa verovarojen siirtoa mm. rakennusliikkeille ja vuokranantajille. Ja nostaa asumiskuluja varsinkin kalleimmilla asuntoalueilla keskuksissa.
Asumistuen vähittäinen pienentäminen tullenee eteen vaikka sitä vastustaakin monet eturyhmät. Myös ammattiyhdistysliiketaustainen VVO (ja sen nykyinen eriniminen jatkaja) on ”kunnostautunut” hyvin korkeiden vuokrien perijänä vaikka juuri sen olisi luullut olevan köyhempään tuloluokkaan kuuluvien asukkaiden puolella edes vähän paremmin.
Se vuoden alusta voimassa ollut työnhaun aktiivimalli taisi tulla voimaan liian aikaisin ilman valuvikojen korjauksia. Erilaisiin tapauksiin tarvittavat muutokset jäi siihen kokonaan tekemättä, koska esim. eläkkeelle pikapuolin jäävät ja sairaatkin joutui samaan rumbaan mukaan .
Jos päädytään samaan tilanteeseen kuin monissa muissa maissa eli korkeimmman tarjouksen tehnyt suurfirma saa oikeudet pohjavesiin, niin ei jää paljon alkuasukkaille oikeuksia.
N.10 vuotta sitten oli juttu USA:sta , jossa pienen maalaiskaupungin asukkaat ja ympäristön maanviljelijät jäivät ilman vettä, kun oikeudet ostanut pullovesifirma pumppasi pohjavedet myytäväksi. Mutta asukkaat ryhtyivät vastustamaan vesivarojen ryöstöä ja kaivojensa kuivattamista. Voittivat yllättäen lopulta oikeudessa ja pullovesifirma joutui vähentämään veden pumppaamista.
”ollikolli” on oikeassa : asia on ajankohtainen täälläkin.
SE on viimeaikoina investoinut ainakin Varkauteen (v.-16), Uimaharjun liukoselluun (vv.17-19) ja Kemiin.
Sittenhän se Kainuun iso kuitupuureservi lisääntyisi vielä entisestäänkin, jos ainoaksi ostajaksi jäisi MG. Enpä usko niin käyvän. Kotimaista halpaa kuitupuuta on kannattavaa kuskata yhä suuremmilla rekoilla ja muillakin kuljetusvälineillä melko pitkiäkin matkoja.
Ettei menisi ihan MG:n ylistykseksi, niin mainitaan että SE:kin on investoinut jotain viimeaikoina Suomessa oleviin tehtaisiinsa uudistamalla niitä. UPM:stä en sano mitään muuta kuin että mitäs lopetti puunoston miltei kokonaan pohjoisempaa ja myi palstansa, siksi tuli puunhankintakin niin kalliiksi esim. tänä talvena. Ml maksoi ainakin ennen huonointa hintaa kuitupuusta. Osuuskoron maksu kompensoi tietysti sitä ainakin osittain.