Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
En oikein ymmärtänyt GLA:n väitettä ”asenteellisesta lukujen tuijottamisesta”. Jokainen katsoo asioita jollakin omalla ”asenteella” eikä läheskään aina samasta näkökulmasta kuin joku toinen. Kaikkia automalleja en ehtinyt käydä läpi Trafin sivulta, koska tilasto on sen verran laaja . Varmaan siellä oli useita eurooppalaisiakin automalleja, jotka tilaston mukaan ei pärjänneet kovin hyvin esim. verrattuna Toyotaan. Mutta selvin ero näkyi juuri paljon ajettujen autojen ja vähän ajettujen autojen %-osuuksissa . Pahoittelut siitä , että en huomannut juuri pikku Volvon ja pikkumersun tilannetta poimia erikseen ja kertoa niistäkin täällä.
Trafin asiantuntijakin kertoi näkemyksenään toisaalla, että katsastustilastot ei kerro välttämättä mitään autojen kestävyydestä. Silti lehti, joka julkaisi tilastokäppyrän, antoi ihan toisen kuvan asiasta . Sen huomasi helposti, jos ei lukenut uutista liian ”asenteellisesti”.
Sen verran korjaan aikaisempaa, että toisen pääomatulolajin vähennyksen teko-oikeus tuli voimaan jo 1.1.2016 ( ei vasta vuoden -16 jälkeen, kuten muistelin ).
Mahdollisia metsätaloudesta syntyviä tappioita voi siis vähentää esim. vuokratuloista tms. Aluksi pyritään käyttämään vähennyksiin muita pääomatuloja tai jos niitä ei ole, niin sitten voi tehdä sen alijäämähyvityksen kautta.
Kun vähentämätön poisto on enää 10 % tai sen alle hankintamenosta, se voidaan poistaa kokonaan. Se 200 € raja ei ole aina voimassa.
Totta kyllä sekin. Jäi mieleen ainakin Fiat Punto ja Pösö 206, joiden hylkäysprosentit oli korkeita vaikka km-lukemat oli pienet. Samoin esim. Kia Ceed oli melko pienillä kilometreillä mutta isolla prosentilla. Jää arvoitukseksi sitten mistä syystä autot ei ole läpäisseet katsastusta.
Tilastojen lukeminen ei aina ole ihan yksinkertaista. Samantapainen ilmiö on esim. puolueiden kannatustilastoissa , gallupeissa, joita julkaistaan vähän väliä. Viimeksi julkaistiin puolueiden kannatusgalluppi, jossa suurimmat erot kannatuksien muuttumissa taisi olla n. 1 prosenttiyksikön luokkaa. Pienellä käppyrän reunassa luki että virhemarginaali on + – 1,6 % . Eli jokaisen puolueen kannatustuloksen muutos jäi reilusti virhemarginaalin sisään. Jos kannatusmuutos olisi yli tai ali virhemarginaalin, niin vasta sitten sillä olisi merkittävyyttä. Muuten gallupit on lähinnä harrastusta ja viihdettä.
” Suurikulutuksisista” autoista siirtyminen vähän kuluttaviin ei ole niin helppoa kuin mielellään autojen markkinoinnissa annetaan ymmärtää. Se selvisi varmaan useimmille viimeistään jos tuli luettua aiemmin tässäkin ketjussa esillä ollut liite kulutusvertailusta , joka oli kerätty isosta aineistosta käytännön kulutusmittauksia.
Katsastustilastojen luotettavuuteen vaikuttaa autojen erilaisten huoltotyylien lisäksi vähintään yhtä paljon ajettujen kilometrien määrä. Toytoillahan oli ajettu paljon vähemmän kuin monilla muilla samanikäisillä eri merkkisillä autoilla. Esim. Mersuilla ja Volvoilla oli ajettu yli 100 000 km enemmän kuin Toyota Corollalla (vm -02). Sama toistui jokaisen vertailussa olleen vuoden kohdalla. Kannattaa katsoa Trafin alkuperäinen sivu, jotta saa oikeamman kuvan katsastustilastosta.
” Katsastustilastoa Suomesta….”
Mitä tuo tilasto kertoo ? Ei juuri mitään eri automallien kestävyydestä.
Joka kylälle pitää hankkia oma tiekarhu. Nehän ne ennenvanhaan piti tiet ajettavassa kunnossa . Nykyään lumisina talvina varsinkin tiet jää aika vähälle hoidolle. Voi olla ilmastonmuutoksellakin oma vaikutuksensa asiaan.
”Metsäteollisuus haluaa lisää reilua kilpailua puumarkkinoille. Siihen liittyy keskeisesti objektiiviset, läpinäkyvät ja eri osapuolten oikeusturvakysymykset hyvin huomioon ottavat prosessit.”
Hyvä juttu että m-teollisuuskin myöntää, että puumarkkinoissa on parantamisenvaraa objektiivisuudessa. Ensin pitäisi muuttaa yleensä eniten leimikon myyntihintaan vaikuttavaa mittaustapaa. Runkohinnoittelun soveltaminen tukkipuuvaltaisille leimikoille toisi luottamusta epämääräiseen ”sikasäkissä”-myyntiin, jota tavallisimmin harrastetaan.
Kangasmailla on yleensä pula juuri typestä (myös boorista entisillä kaskimailla). Hakattu kuusikko kärsii helposti typen puutteesta muutaman vuoden/vuosikymmenen päästä hakkuusta varsinkin jos hakkuutähteet on kerätty ; kantojen nostoalueista puhumattakaan. Myös maaperän parantajana leppä toimii hyvin tiiviillä savikkomailla . Kotimaisista puista harmaaleppä kasvaa nopeiten ensimmäiset 20 vuotta taimivaiheesta. Energiapuuksi sopisi hyvin. Ravinne-epätasapaino voidaan yleensä ennakoida ja tarpeen vaatiessa korjatakin melko helposti. Kuusikon perustaminen voi tietysti olla melko työlästä, jos lepikko on kasvanut liian tiheänä rehevällä kasvupaikalla. Ei taida olla juuri tutkittu kuusen+lepän yhteiskasvatusta . Mutta voisi olla aiheellista sekin , koska paljon turhemmistakin aiheista on saatu tehtyä tutkimuksia.
Kalikoita pitää myydä väh. 5 vuoden välein. Taisi olla 5 vuotta pääomatulojen kohdalla se vähennyskelpoisuusraja.. jos en väärin muista.
” Jos muita tuloja ei ole, niin ei kannata metsätaloudessa tehdä poistoja. Vuosittaisen tappion voi kyllä vähentää tulevien vuosien metsätalouden puhtaasta tulosta, mutta tämä oikeus vanhenee 10 vuodessa. ”
Vuoden 2016 jälkeen syntyneet tappiot saa verotuksessa vähentää myös toisen tulolähteen pääomatuloista. Myös esim. myyntitappion voi nykyään vähentää vaikkapa metsätalouden pääomatuloista.