Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
55 putki on sopiva keskipaakuille. Muutenkin kannattaa valita, jos on mistä valita, taimia joissa on hyvä juuristo suhteessa taimen kokoon. Sillä on enemmän merkitystä kuin taimen pituudella.
Aa-siantuntijoita riittää ja tosiasiat ei pysy aina mukana kommenteissa. Sopivan komea titteli ilmeisesti koetaan olevan takeena siihen, että asia tulee ”oikein” ymmärretyksi .
Sama juttu oli jossain toisessa uutisessa, kun kirjoittaja väitti hiilidioksidia sitoutuvan ilmasta puun kasvussa vain 30 % puukuution painosta. Kun hiilidioksidia sitoutuu kuitenkin n. kaksinkertainen määrä siitä hiilen määrästä , jonka puun kasvu ja karike sitoo, niin co2:a sitoutuu n. tonni kuution kasvusta.
Tuosta verotuksesta : Olisi ihan kohtuullista, jos metsäpuolen verotusta muutettaisiin m-omistajille myönteisempään suuntaan ja lisättäisiin metsänkasvatuksen motivaatiota. Verottajan osuus metsän kiertoaikana on suhteettoman suuri, kun puun hinta on ajettu alas metsäteollisuuden kannattavuuden maksimoimiseksi, ja kasvatuskustannukset on samaan aikaan nousseet muun hintakehityksen tahdissa.
Kannattavuusraja tulee vastaan, kun usein alkaa tiestöjen kunto olla esteenä toimivalle puuhuollolle. Tilannetta pitäisi parantaa suoralla verotuella tiestön parantamiseen. Kalliit metsäkeskuksen pyörittämät tientekoprojektit ei laske mo:en kustannuksia oikeasti. Koko metsäsektori, verottaja mukaanlukien, häviää metsään kohdistuvan liian korkean verorasituksen vuoksi.
Hirvien talvilaidun alueille voisi männylle sopivat kohteet uudistaa sekapuustoksi heti alkuun . Kuusi-mänty istutus (tai mieluummin kuuset+mä-kylvö, jos mahdollista). Istutustaimia minimimäärä, ellei kasvupaikka ei ole tarpeeksi hyvätuottoinen.
Joskus ollut juttua istutustaimien lannoituksen vaikutuksesta niiden haluttavuuteen hirvien ruokavaliossa. Kyllä metsän elikko osaa erottaa, mikä on ravinnepitoista tai muuten sopivaa ravintoa. Alikasvosmännyissä muodostuu muistaakseni vähemmän ”makuhaittoja” aiheuttavia aineita kuin tasaikäisesti kasvavissa luonnontaimissa.
Jossain oli myynnissä Volvon 303C -mallinen museorekisteröity auto. Siinä olisi hyvä käytttöauto huonoille maisemille. Vähän samaa sarjaa kuin Mersun Unimog. Jos palstat ei ole kovin hajallaan, niin hyvä traktori + henkilöauto ajaa asiansa parhaiten metsäkäytössäkin.
Ammattimaiset joulukuusenkasvattajat on asia erikseen. Mutta ei ne arvokkaammat joulupuut kasva itsekseen arvoonsa vaan vaativat paljon työtä. Ei serbiankuusetkaan veso kannosta uutta kasvua itsekseen, ihan harhaluulo . Jos myy joulukuusia pystyyn, niin lisätyötä niistä ei juuri tule. Hinta on tietysti pienempi kuin hoidetun joulupuun mutta voittaa ensiharvennuspuun hinnan 100 – 1 .
Rahalla saa ja autolla pääsee (jos tiet on kunnossa) . Nythän on kvartaalin tuotot tapissaan mm. Metsägroupilla. Pakkasen kovettamilta sentseiltä vain puuta ostamaan. Hinta voi olla vähän tavallista korkeampi, mutta se ei voi olla este. Sopiva hinta voisi olla pohjoisemmalle puulle nyt sama kuin E-Suomessa ja siihen tietysti vielä pieni lisä kun ollaan markkinataloudessa.
Hiilinielujen lihottaminen metsänkasvatusta lisäämällä samalla tavalla kuin esim. Uudessa-Seelandissa eli elävän biotalouskäyttöön sopivan puun ja tukkipuun kasvatuksen lisääminen kannustimena hiilensidontapalkkio. Rahat siihen saadaan tietysti sieltä potista, minne hiilenpäästömaksutkin on kerätty . Palkkion tulee olla kohtuullisen tuntuva, norm. puunhinnan päälle, jotta sillä olisi jotain vaikutustakin. Muutaman kymmennen vuoden lisäys kiertoaikaan ei ole ilmaista ”huvia”; korkokulut raksuttaa mittarissa jatkuvasti. Sama asia puun kasvun lisäämisessä esim. kasvatusta tehostettaessa jalostettuja taimia käyttämällä.
Puunkasvun ja -käytön lisääminen vähentää lisäksi mm. hiilivoiman käyttöä sähkön tuotannossa ja samalla hiilipäästöt vähenee.
Joo, melkolailla samaa mieltä Timpan kanssa kasvuerosta. Kun ero on ollut suunnilleen 1 m3/ha/a ( pienen otannan mukaan) ja sitten kun käytetään jalostetun alkuperän taimia, kasvuero lisääntyy 10-30 % lisää.
Kannattavuuden muuttumisessa on ratkaisevaa käytetty korkokanta ja kasvupaikkatyyppi. Oikein pienet kustannukset ja korkea kannattavuus %: teissa ei ole vielä välttämättä kovin hyvä lopputulos taloudellisessa mielessä.
Joissain tapauksissa , esim. heikkokasvuisilla kasvupaikoilla ja luonnostaan erirakenteisiksi kehittyvillä kohteilla (pääasiassa turvemailla) jk puoltaa paremmin paikkaansa ihan taloudellisen kannattavuudenkin kannalta.
Se koivun sopiva pituus havupuiden seassa riippuu kasvupaikasta ja taimien alkuperästäkin. Nykyiset pottitaimet kasvaa sen verran hyvin, että siemensyntyinen koivu kasvaa yhtämukaa kun havupuiden pituus on 2 m ja sen yli, kuten aiemmin mainitsin.
Joulupuiden kasvatuskin onnistaa hyvin luomuna jopa ilman leikkauksia, jos on vain sopiva kasvatuspaikka eikä vesakko ehdi pilata latvuksia. Jos ei sovi joillekin”erikoisasiantuunaajille” semmoinen käytäntö, niin ei voi mitään , toimii kuitenkin käytännössä.