Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Uusjako tapahtuu kriisiaikoina kuten esim. 90-luvun alussa . Mm. asuntojen hinnat laski reippaasti ja pankit otti niitä haltuunsa ja möivät eteenpäin , ja monet yritykset menetti omaisuutensa samalla tavalla . Sama toistuu taloudessa epätasaisin väliajoin milloin heikommin ja milloin vahvemmin . Nytkin on kyse lähinnä aikataulusta : pörssikurssit on nousseet ennätyskorkealle mutta kukaan ei tiedä varmasti milloin ne tulee taas alas. Metsäpuoli ei ole erillinen saareke siinä kehityskulussa.
Mutta mitä pitäisi päätellä siitä, kun korot ei nouse, inflaatio pysyy myös alhaalla ja se tapahtuu puoliväkisin ? Jos tilanne jatkuu entisellään, niin rahan arvo kasvaa eikä heikkene kuten normaalissa inflaatiokehityksessä tapahtuu. Reaaliomaisuuden arvo laskee jossain vaiheessa ja lopuksi isoraha korjaa potin ostamalla halvalla, kuten on ennenkin kriisiaikoina tapahtunut.
Volkkarikonsernin tdi -dieseleissä ja tsi-bensamalleissa on ollut joidenkin vuosimallien (olikohan 2008-2012 tai jtnsnp) moottoreissa paljon ennenaikaisia moottoriremontteja, joita ei ole hyväksytty korjattavaksi takuun piiriin kuin korkeintaan osittain. Tiedä sitten ovatko saaneet korjattua jo ongelmat kuntoon uudenpiin autoihin. Vastuuvakuutushan on voimassa vaikka takuuaikaa ei enää olisikaan, joten jos moottori hajoaa esim. alle 100 000 km ajolla , se ei voi olla ominaisuus vaan vika, jonka korjaus kuuluu maahantuojalle. Joskus 80-luvulla oli itselläni vw-polo farmari ja se toimi ihan hyvin eikä syönyt öljyäkään kuten kuulemma nykyisin saattavat ko. firman kulkineet tehdä.
En usko että korkotaso olisi jäänyt pysyvästi ~ nollatasolle. Ei suursijoittajatkaan ostaisi velkakirjoja miinuskorolla, jos se olisi todennäköistä. Jos on mielenkiintoa tutustua korkomarkkinoiden käyttäytymiseen tarkemmin , niin kannattaa tutustua esim. Talsan Hurrin kirjoitukset siitä kuinka nykyään ei päde enää entiset koron määrittämisen perusteet .
Puun reaalihinnan kehittymisen trendi on ollut laskeva jo pidemmän aikaa. Varsinkin kuitupuun osalta hinta on romahtanut. Mutta sitä on kompensoinut osittain kasvun nopeutuminen. Myös parempien alkuperien käyttö metsänuudistamisessa lyhentää kiertoaikaa melko paljon. Kustannusten karsiminen sopivin kohdin mm. omatoimisella metsänhoidolla ja kemeratuen käyttömahdollisuus myös taimikon varhaishoitoon lisää kannattavuutta sekin jonkin verran. Luontaisen uudistamisen käyttö ja viljelyn+luontaisen yhdistäminen niille sopivilla kohteilla vähentää myös aloitusvaiheen kuluja kunhan kohde on niiden käytölle muuten sopiva.
Jos metsätilakauppaa on aikomus tehdä laskemalla nettonykyarvoja, niin ensin määritetään koron alaraja laskemalla yhteen oman tuottovaatimuksen osuus + vieraan pääoman osuus + riskilisä.
Sillä korolla diskontataan ( ei ole muuten sama asia kuin korkoa korolle laskeminen) tulevat tulot ja menot nykyarvoa vastaaviksi. Esim. 2.khl:n puuston odotusarvo otetaan huomioon laskemalla tulevan puuston tod.näk. arvokasvu seuraavaan hakkuuseen mennessä. Heti hakattavan puuston arvo lasketaan tietenkin suoraan tuloksi (-verot). Kun nykyarvotuloista vähennetään n-menot, saadaan se summa, joka lasketulla korkokannalla kannattaisi maksaa ko. palstasta.
Paikkakunta-ja firmakohtaisia ne huoltohinnat tietysti on. Mutta renkaan vaihdot on ainakin yleensä hinnoiteltu urakalla eikä tuntihinnalla. Eipä taida minkään autoliikkeen huoltohinnat jäädä enää alle 60 € /h. Tilat ja koneet+koulutus ym. lisää kuluja niin, että eihän niitä voi oikein verrata esim. raivaustaksoihin, vaikka ei nekään ilman jonkinlaista koulutusta tule tehtyä kunnolla. Yli 100 € /h kyllä alkaa olla jo liikaa auton huollossakin, mutta niitä hintoja ne nykyään on.
”Mutu:lla ostaminen” oli sarkasmia. Jos laskee ostohinnalle vaihtoehtoisen sijoituksesta saatavan koron, niin jo huutokaupan aloitushinta ylittää kannattavuuden rajan reilusti ainakin niissä palstoissa joita vilkaisin. Esim. n. 700 € /ha palstasta, jossa on 2.kl-kangasmaata alle 14 % ja yli puolet kosteikkoja voisi olla sorsanmetsästäjälle sopiva mutta ei oikein puun kasvattajalle.
Ei tueta kuin 10-pykälän kohteita . Mutta ei siinä omatoimisessa suojelussakaan mitään vikaa ole, jos on siihen halua. Hehtaarin tms. läntti sopivassa kohden ei kovin paljon vähennä taloudellista tulosta ja lisää monimuotoisuutta. Toisaalta esim. maisemametsän avaaminen näkymien parantamiseksi hakkuulla voi joskus toimia virkistyskäytön hyväksi ja lisätä muita hyötyjä taloudellisten ohella.
Nythän on Vapo:lla myynnissä paljon ”metsäpalstoja”. Ei ole kovin kalliitakaan ”oikeisiin metsäapalstoihin” verrattuna. Pääasiasiassa hieskoivutaimikoita turvemaalla. Mutu:lla kannattanee ostaa eikä laskeskella, niin ei jää ostamatta. Toisaalta joku voi haluta puuhapalstoiksi tms. toimintaan niin eihän sen tuoton olekaan niin väliä.
Paljonko on eroa autojen hankintahinnoissa ? Siihen kun vielä lisätään huoltohintojen erotus, edellisten lisäksi, niin pääsee lähemmäs oikeaa kustannuseroa.