Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pellon tekoon on maksettu tukea joskus sodan jälkeen, koska piti peltoala saada kasvuun jotta ei tulisi kansalle nälkä. Viljelykelpoiset pellot on pääosin maatalouskäytössä ja peltoheittojen metsityskorvauksia ei ole enää pitkään aikaan ollut olemassa. Mutta koska nyt hiilen sidonnalla ja -päästöillä on määritelty tonnihintakin olemassa, niin voisi olla aiheellista ulottaa se metsänkasvatukseenkin. Jos esim. saadaan hyvin kasvava koivikko aikaan ilman suurempaa maanmuokkausta, niin selvä hiilinieluhan siinä muodostuu ja käytännössä paljon nopeammin kuin sen usein julkisuudessa kuullun 50 vuoden odottelun jälkeen, jota avohakkuun + taimikon kasvun ajatellaan vievän.
Eikös ne muutkin kotimaiset puulajit sopeudu ilmastonmuutokseen ihan hyvin , jos vain ei tuholaiset ja muut tuhot lisääntyisi. Kuusia on siirretty onnistuneesti etelämpää pohjoiseen, jos on pysytty sopivissa siirtorajoissa. Männyn siemenviljelyssiementen käyttöaluettakin on laajennettu n. 50 km pohjoiseen päin. Bioottiset-ja abioottiset tuhot voi lisääntyä kun talvet on lyhyitä ja uusia metsätuholaisia on entisten lisäksi tulollaan muualta.
Hybridihaapa on ainakin FSC-sertifioinnin kriteeristön mukaan ollut vältettävä vieraspuulaji, mutta voihan niitä kotimaisiakin haapoja suosia niille sopivilla paikoilla monimuotoisuuden vuoksi ainakin. Glyfosaatin käyttö on hyväksytty pääasiassa sen vuoksi, että käytön kieltäminen tulisi liian kalliiksi. Metsäpuolta paljon suurempi haitta luonnolle ja ihmisille siitä on varmaan viljelypuolella, kun sitä käytetään viljojen tuleennnuttamiseen kuten Suomea etelämpänä yleisesti tehdään.
Pajukoiksi muuttuneet peltoheitot on niitä vaikeimmin metsitettäviä eikä niiden metsitys ole halpaa puuhaa joten rahoitus pitäisi järjestää pääosin sieltä päin mistä vaatimukset hiilensidonnastakin tulevat. Muualla EU:ssa kuin Suomessa metsitys olisi vieläkin tärkeämpää ; suurimmassa osassa Eurooppaa metsiä on hakattu aukeiksi paljon ennemmän kuin täällä.
Valtio ei paljon verotuloissa häviä , jos ostaa hyvän auton eikä maksa kaikkia veroja suoraan vaan kierrättää niitä autoveron, alv;n , polttoaineveron ja ajoneuvoveron muodossa. Mutta jää jotain vähän enemmän itsellekin, jos sattuu pitämään hyvällä autolla ajamisesta ja selviäähän siinä yleensä vähemmillä remonttitarpeillakin. Vaikka ”konekauppias/autokauppias vie kaiken ja verottaja vain puolet” löytyy usein silti hyviäkin perusteluita käyttää rahoja vähemmän veronmaksuun.
Bruttotulot ja samoin Kemeratuki bruttona lisätty luultavasti. Verot syö tuotosta aika ison osan. Vuotuinen kasvu ei tietystikään tarkoita samaa kuin vuosittainen puunmyynti, joka vaihtelee paljon. Jotain 32-34 € motilta on yleensä päätehakkuiden nettotulo ennen menoja . 2 harvennuksilla jotain 22 €.
Hyvän hakkuujäljen saa palkaksi, jos itse tekee ensiharvennuksen. Ja useimmiten vähän paremman tuotonkin seuraavassa hakkuussa. On sillä etunsa olemassa, vaikka aika hidasta hommaa onkin. 20 m ajouravälit ja 4 -4,5 m leveys ensiharvennuksella vähentää keskimäärin 8 % :a kasvusta seur. harvennukseen mennessä. Manuhakkuu on vain turhan kallista nykyaikana, joten ei sovi kuin omatoimiselle hankintatyö.
ST1 valmistaa biopolttoainetta sahanpurusta. Melko kauas eksytään itse asiasta, jos tukkipuusta irrotetusta purusta ei voisi tehdä bioöljyä jonkin kabinettipäätöksen takia.