Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta sähköauton päästöttömyydestä: Keskimäärin sähköauton päästöt on samalla tasolla kuin n. 130 g /km CO2 päästöjä tupruttavan bensamoottorin. Jätteistä tai lannasta tehdyn biokaasulla käyvän peltilehmän päästöt on 0 g/ km.Samaan kokonaisvaikutukseen päästään puusta tehdylläkin kaasulla, kun otetaan uusi kasvu laskelmiin mukaan.
Biokaasunja bioöljyn pitäisi olla kokonaan verovapaita, jos kerran aikomus on tosissaan pienentää hiilipäästöjä autoilun puolelta.
Talviharvennuksille se haamu-ura -hakkuu on omiaan. Isolla koneella leveät ajourat ja puuta jää urien keskelle käytännössä aina tiheämpään kuin uran reunoille . Lisäksi havutus tulee urille eikä tasaisemmin koko alueelle. Ero on seuraavan harvennuksen tuotossa kapeamman koneen hyväksi . Mutta siitä ei hyödy kuin mo.
Mitenkäs Keski-Suomessa ?Kyllä se lahopuu lisääntyy koska ei enää juuri kukaan korjaa pois tuulenkaatoja eikä pystyynkuivaneitakaan. Ennen kerättiin nekin pois melkein aina.
Varulta ja muutenkin on tietysti hyvä koettaa siirtyä enemmän uusiutuviin energislähteisiin. Jotkut vain on ottaneet ilmastonmuutoksen keppihevosekseen ja sen avulla tehdään vain bisnestä tai jtkin mv:aa. Esim.tämä hakkuiden siirtäminen Suomesta muualle tai sähköauton hiilipäästöttömyyden mainostaminen ; Teslan sähköauton päästötkin on samaa luokkaa kuin pienehkön polttomoottoriauton.
Ne siemenet meni sitten mullan mukana muiden kiusaksi. Mutta hyvin onnistuu metsitys tosiaan kun mullan kuorii päältä pois. Myös luontainen uudistaminen , siitä on yhdeltä pellon kulmalta kokemusta.
Jos ensiharvennus on hyvin tehty ja onnistunut ilman isompia puustovaurioita, niin useimmiten 2.harvennuksen ajourat voi ihan hyvin tehdä eri paikkaan kuin missä edelliset on.
Sampo on paljon parempi eh:lle kuin avohakkuille suunniteltu iso kone. Riippuu tietysti leimikostakin mikä minnekin sopii paremmin. Joillakin alueilla on paljon ensiharvennusikäistä ja -kokoista puustoa ja muutamalle pienemmällekin koneketjulle riittää varmasti töitä.
Harverimies olisi metsän kannalta paras vaihtoehto eh:lla, mutta niitä ei kovin paljon ole liikenteessä.
Lehtikuusen lahonkestävyys on parhaimmillaan yhtä hyvä kuin männyn sydänpuun mutta se vaihtelee paljon. Vanhat isot lekut on yleensä kestävimpiä. Kasvupaikkakohtaisia erojakin on .
Suomenlinnan telakalla korjaavat vanhoja puulaivoja lehtikuusilankuilla ja asentavat uusia mastopuitakin varmaan vielä nykyäänkin. 80-luvulla oltiin Metlan hommissa siellä mittaamassa mastopuita kuutioimistaulukkoja varten.
Monenlaista mielipidettä on ilmastonmuutoksesta olemassa. Veden nousemisen vaikutukset esim. matalien saarten asumiskelpoisuuteen uutisoidaan usein olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamia, mutta oikeasti saarten muuttuminen johtuu eroosiosta , kun meren aallokko kuluttaa maata .Usein kuitenkin saarten asukkaat mielellään yhtyvät teoriaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista, koska se tietää rahaa vaikutusten torjuntatoimiin.
Ne eurokannot on hyviä jättöpuiksi.
Joskus olen jättänyt muutaman puun leimikon reunalle ”koristeeksi” ja samalla toimivat siemenpuinakin. Hyvin ne pysyvät pystyssä, kun ovat jo valmiiksi vahvajuurisia tuuliin tottuneita.
Ostaisivat nyt kelirikkoaikana pohjoisempaa niitä puuttuvia leimikkoja . Pakkanen tulee tänne ennen E-Suomea. Hinta vain kohdalleen , niin vähenee kelirikkoleimikkojen puute.