Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Energiapuuta olisi järkevää kerätä harvennuksilta karsittuna , jos sillä olisi parempi hinta ja kuitupuukokoinenkin hyväksyttäisiin energiakäyttöön tukien osalta. Puusta on kuitenkin ylitarjontaa jatkuvasti ja teollisuuden ajoittainen huoli puun riittävyydestä johtuu kauppapolitiikasta.
Puun lujuuteen (taivutus-,veto-ja leikkauslujuus) vaikuttaa puun tiheyden lisäksi myös sydänpuun määrä. (Muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä on)
Metlan aikoinaan tekemän ”pohjoisen laatupuu” sivuston kartasta selviää missä sitä laatumäntyä kasvaa.
Missä ?
Kirjoitin ed. ”…laatuluokiteltua…” kun piti olla : ” …lujuusluokiteltua…” . Siis on nimenomaan lujuusluokiteltua, (laatuluokitus on eri asia.)
Hyvin tiheäsyinen ei olekaan lujinta puuta vaan 1,5-2 mm lustokasvun puu.Karulla kankaalla lapissa kasvava mänty ei ole lujuudeltaan parasta eikä tuoreella kankaalla E-Suomessa kasvava.
Kyllä rakennesahatavarassa esim. siltojen rakenteissa käytettävä sahatavara on laatuluokiteltua vielä täälläkin.
Luken ”Pohjoinen mänty” -tutkimuksesta löytyy asiaa männyn lujuusominaisuuksista.
On todellakin vaikutusta lujuus ym. ominaisuuksiin sillä, missä ja kuinka nopeasti puu kasvaa.
Muualla osataan ehkä paremmin arvostaa tukkipuita laadun mukaan. Jossain päin Eurooppaa pitkän kasvatusajan vaativista suurista tyvipölkyistä maksetaan tuhansia euroja kuutiolta. Enimmäkseen taitavat olla tammipuita, mutta myös muita puulajeja.
Erikoispuiksi käyvät esim. soitinrakentamiseen sopivat ylijäreät kuusitukit menee täällä kuitupuuksi. Kysyntä ja tarjonta ei silloin kohtaa.
Yhdellä hinnalla ostaminen on yksinkertaista ja helppoa, mutta heikentää laatua tulevaisuudessa. Saman tyylistä touhua vielä toistaiseksi kuin metsäpäässä muutenkin oli aiemmin leimikkojen hinnoittelussa, kun hyvästä leimikosta ei saanut juuri sen parempaa yksikköhintaa kuin huonosta.
Puun laadusta ei juuri makseta yhtään lisää, vaikka männyllä varsinkin sillä on paljonkin merkitystä lopputuotteen arvoon. Kookas oksaton tyvitukki on 2-3 kertaa arvokkaampi ostajalle kuin välitukki, kun siitä tehdään esim. sisustuspaneelia.
Itävaltalaiset osti pohjoisen puuta käyttävät sahat juuri laadukkaan ja edullisen pohjoisen puun takia.
Lujuusluokitus on käytössä vaativassa rakentamisessa edelleen kun luonnonlait ei ole muuttuneet miksikään.
Puun laadulla voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Tukkipuulla esim. oksien paksuus , oksakulma ja oksakiehkuran oksien määrä vaikuttaa laatuun käyttötarkoituksen mukaan . Tiheyteen ja samalla eri lujuusominaisuuksiin vaikuttaa kasvunopeuden vaihtelu ja lustojen paksuus . Nuorpuun määräkin vaikuttaa sahatavaran lujuuteen ja käyttökelpoisuuteen esim. sisustuslaudoissa.
Paperin ominaisuuksiin ja massan saantoon puun tiheys vaikuttaa myös.
Turvemaiden terveyslannoitus puutuhkalla on eri asia. Rakeistettuna ja hidasliukoisena vaikutus kestää kymmeniä vuosia. No se onkin metsästä otettujen ravinteiden kierrätystä eikä kuten fossiilisia e-lähteitä enemmän vaativan apupaskan käyttö, joka on haitallisempaa ympäristölle ja usein puun laadullekin .