Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Laadusta maksetaan kunhan läpivalaisu yleistyy sahoilla tai mieluummin jossain vaiheessa jo hakkuuvaiheessa.
Laadusta maksetaan jo esim. joulukuusikaupassa; nopeasti kasvava ei kelpaa joulupuuksi. Kohtuullisen hyvällä saa moninkertaisen hinnan verrattuna metsäteollisuuden käyttöön menevään puuhun.
Ihan turhaan Jovain yrität irvailla.
Metsästä yritetään kovaa vauhtia tehdä syntipukkia kun suuremmat päästöt tulee ihan muualta. Siksi ei esim. fosiilisten energialähteiden korvausvaikutusta huomioida .
Uusien innovatiivisten tuotteiden valmistus sellusta ei läpäise uutiskynnystä vaikka höpistään että pitää kehittää pidemmälle jalostettuja tuotteita sellunkeiton sijaan. Tekstiilit ja mm. lannoitteiden tekeminen ennen polttoon menneestä jäteliemestä on juuri niitä uusia tuotteita .
Kannot kun jää maahan, ne parantaa maaperän kasvupotentiaalia ja niiden hajoaminenkin tapahtuu vasta vuosikymmenten viiveellä. Kun kasvu lisääntyy ravinteiden hitaasti liuetessa ja maan orgaanisen aineksen määrä samalla lisääntyy, niin hajotessa vapautuvaa hiilidioksidia sitoutuu enemmän puustoon. Niin se menee , vai onko tässä asiassa jotakin ”varmempaa” tietoa olemassa biologiaa enemmän opiskelleilla?
Hakkuutähteetkin hajoaa harvennuspuuston kasvua lisäävästi n. 3-10 vuoden viiveellä. Avohakkuulla suurin ravinnelisäys tulee vähän etuajassa, mutta senkin vaikutus hiilipäästöineen riippuu paljon kasvupaikasta , maanmuokkaustavasta ja kasvatettavasta puulajista. Kosteat turvemaat varsinkin ottaa melko heti lahtipuuvitelikon päälle viljellyn puulajin lisäksi keräämään sitä ”vaarallista” hiiltä.
Kasvun lisääntyminen CO2-määrän lisääntyessä on ihan selvä asia. Siitä se Suomenkin puuston lisäkasvu osittain johtuu.
Jokin 5 kpl/ha on ihan maximi jos kerran on ennakkoraivaus tehty . Jos eh:ssa tai energiapuuhakkuussa tulee liki 4o kpl/ ha tukkiaihiota leimattua etukäteen, niin sehän tod.näk.tietää 2. harvennuksessa jo n. parin sadan euron tappiota.
Asuntolainaa saa kuluineen kaikkineen n. 1% korolla.
Toinen juttu on se, että ”oikea” korko voi ollakin 4-5% tasolla, vaikka nollakoroista puhutaan. (Siitä oli juttua jo aiemmin).
Hirvet kasautuu sinne missä niitä ei sudet hätyytä.
Puun kasvun nopeutumisen vaikutus unohtuu tuossa Pukkalan muuten hyvin tehdyssä selvityksessä. Jalostetun alkuperän taimet kasvaa n. 15-30% paremmin kuin luontaista alkuperää olevat. Kasvunopeutta lisää myös hiilidioksidin määrän lisääntyminen kun muut kasvuolosuhteet on kunnossa.
Esim. rauduskoivikko kasvaa niin nopeasti, että sen hiilensidonta ylittää paljaan maan hiilipäästöt tai rahkasammalten kasvun sitoman hiilimäärän paljon ennen tuota esitettyä männikön 50 vuoden rajaa. Esimerkiksi ravinteisuudeltaan lehtomaistakangasta vastaavalla ohutturpeisella peltomaalla ra-koivikko on kasvanut 13 vuodessa n.2,7 m3/ha/a . Eli hiiltä on sitoutunut jo n. 2,7 t/vuosi jos kasvu jaetaan tasaisesti 13 vuoden ajalle.
Osa ojanpenkoista on jäänyt ”riistapöheiköiksi”. Voisi ehkä toimia sekin, että pätkii isoimmat useampaan osaan heti pystystä.
Mäntyjen istutus lehtomaiselle kankaalle (Gomt) oli tyypillinen 70-luvun virhe , kun mäntykuitupuu oli ilmeisesti silloin metsäteollisuuden tarpeisiin käyttökelpoisin ja halutuin puutv.laji. Kuusen luontainen uudistuminen olisi tuolloin onnistunut erinomaisesti ilman istutustakin. Maaperä on hyvin kosteuden säilyttävää hieta/hiesumaata. Karkearakenteisemmalla tai savikollakaan vastaava ei olisi onnistunut yhtä hyvin.
Tuulituhoja tulee helposti niille alttiille paikoille uudistettaessa jatkuvan kasvatuksen metsiä. Jos vanhempi metsä hakataan n. 10 m²/ha pohjapinta-alaan, niin tuulenkaaatoja tulee miltei varmasti ellei metsää ole valmisteltu jo aiemmin luontaiseen uudistamiseen harvennuksilla.
Pienakkohakuu lisää tuulelle alttiita metsän reunoja ja hidastaa taimien kasvuakin n. 1/3 osan suurempaan alaan verrattuna (useamman ha:n aukkoon verrattuna).
Suomi on melko pitkä maa eikä metsänkasvatuskaan ole samanlaista joka puolella. Esim. lehtomaisella kankaalla kasvaa oikein hyvä luontaisesti syntynyt kuusi-/mäntysekametsä itselläni .(laitoin kuvankin joku aika sitten). Aukko oli alunperin aurattu ja istutettu männylle. Kuusen taimettumista oli tapahtunut aivan liiaksi tarpeeseen nähden. Hyvä siemenvuosi ja sopiva maaperä sai sen aikaan. Ajattelukyky on hukassa jos luullaan aina yhden käytännön toimivan ja olevan sopivin joka paikassa.