Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sosiaalietiikan opiskelija oli se Fatim Darra.(tai jotain sinnepäin).
Suhteessa eniten on parantunut pohjoisen Suomen puun kasvu. Johtuu lämpöolojen parantumisesta muutenkin kuin ilmaston pienen lämpenemisen osalta. Mm. aurausalueet kasvaa kovasti puuta. Ainakin nurmi kasvaa pohjoisessa keskimäärin yhtä hyvin kuin etelässä .
Vieläkö muuten Padasjoella ja Suonenjoella on ex. Metlan toimipisteet olemassa?
Säästökohteita olisi hyvä etsiä aluksi ja sitten vasta katsoa ehkä mahdollista kahden valtion mallia .
Maataloustuet on aika iso erä, mutta ne on EU:ssa päätetty eikä niinkään maataloustuottajien haluamia. Suurin osa menee ihan muille kuin itse tuottajille, ne on pääasiassa läpikulkueriä teollisuudelle ja kaupalle ym. liikeyrityksille.
Yksi säästökohde olisi virallisesta kaksikielisyydestä luopuminen; ihan turhaa rahan haaskausta useimmiten. Ei ole todellista tarvetta koska pieni vähemmistö puhuu vain ruotsia. Heistäkin ylivoimaisesti suurin osa pärjää suomenkielelläkin.
Tuulivoimatuki on reippaasti ylimitoitettu ; Siitä muutama sata milj. säästöpossuun.
Esimerkin vaikuttavuuden vuoksi ; eduskuntaan riittäisi hyvin puolet nykyisestä edustajamäärästä.
Verottomat tulot verolle: säätiöiden verottomuus pois,jos ei ole oikeasta yleishyödyllisestä säätiöstä kysymys; piilosäätiöt & vuokrafirmat verolle.
Veroparatiisitulot verolle; niin kotimaiset(Hakaniemen ) kuin ulkomaisetkin .
Firmojen verot niiden toimintamaihin eikä kierrättämällä halvan veron maiden kautta.
Onhan niitä monia muitakin hyviä kohteita. Tuossa aluksi mieleen tulleita. Niistäkin kertyy jo mukava potti välttämättömiin menoihin. Mm. vaippoja pitää riittää vanhuksille ja vaippojen vaihtajia. V-mäistä varmaan maata märissä säästöjen takia, kun niitä esimerkkejä on vähän joka puolella ollut kun ei ole muka varaa välttämättömiinkään.
Olisikohan sosiaalietiikan opinnot vielä alkuvaiheessa tai sitten kommentoija on voinut olla vaikka darrassa. Se selittäisi jotain myös. Eihän sitä kukaan aina niin skarppina jaksa tietenkään olla.
Timppa: Tilastokeskuksen mukaan (v.-14) näytti H:gin yliopistoista valmistuneiden määrä olleen n. 6100 . Kaikkiaan oli valmistunut 34164. Esim. Oulussa valmistuneita oli n. 2900.
Helsingin yo:sta valmistui n. 18 % kaikista valmistuneista . Muualta siis n. 82 %. Valmistuneiden määrien vertailussa asukastiheyteen ei kovin suurta eroa ole. Esim. Oulussa asukkaita on n. 140 000 ja kun siihen lisätään Kajaanista siirretyn yksikön alueen väestön määrä niin aika lailla sama suhde tulee kuin H:ngissäkin.
Vertailla voi niinkin, jos puhutaan vain yliopistojen aloituspaikoista , että verrataan H:gin paikkoja maakuntien kaupunkien aloituspaikkoihin kokonaisuutena, koska monista pienistä kaupungeista niitä on lakkautettu. Lopputulos on silloin erilainen.
Virastojen ym. valtion laitosten sijainnillakin on merkitystä vähän samalla tavalla kuin suuryritysten pääkonttorien sijainnilla; vaikutus verotulojen kohdentumiseen.
H:gin yliopistossa on kuitenkin eniten aloituspaikkoja. Mikä lienee suhde as/ aloituspaikkoja? Onhan niitä toki pienemmissäkin kaupungeissa . Oulussa esim. (jossa itsekin olen joskus opiskellut) on melko paljon oppilaspaikkoja.
Kajaanista muuten lakkautettiin opettajakoulutuslaitos joitakin vuosia sitten ja siirrettiin se Ouluun.
Asutuksen keskittyminen (ja keskittäminen) pääkaupunkiseudulle lisää myös asumistuki ym.menoja. Vuokrat on n. kaksinkertaisia pienempiin paikkakuntiin verrattuna. Silti asuntoja ei riitä läheskään kaikille tarvitsijoille. Korkeat asumistuet toimii rahansiirtona monille eri tahoille ;suurin hyötyjä on nyk. Kojamo ex. VVO, joka saa vuokratulonsa miltei verottomina. (Maksaa vain n. 12%: n veron). Perii silti tunnetusti korkeimpia vuokria asukkailtaan. Yksityiset maksaa veroa 30/34% ja ovat lisäksi maksaneet veronsa jo asunnon ostoon hankituista varoista . Sitähän ei taas pääasiassa ammattiyhdistysliikkeiden omistama firma ole tehnyt.
Yksi lento Thaimaahan ja takaisin Suomeen lisää hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin n. 15 000 km ajaminen keskimääräisen päästötason henkilöautolla. Eli keskimäärin vuoden ajot. Siitä voisi laskea päästöhinnan noin alkuun. Lentoliikenne lisää vuosipäästöjä n. 3% joka vuosi, koska lentomatkailu lisääntyy jatkuvasti.
Myös hiilen käyttö energian tuotannossa uusiutumattomana lisää kokonaispäästöjä. Puu olisi sitä korvaavana tietysti parempi raaka-aine mutta eihän se sovi isoille hiilen käyttäjille; siispä puun käytöstä tehdään syntipukki erittäin haitallisena ympäristön kannalta. Samalla unohtuu eri maiden suuret erot puun käytön vastuullisuudessa.
Suomesta hakattu puu kuuluu ”haitallisten kategoriaan” mutta tod.näk. metsänhoidossa vähemmän vastuullisen Venäjän puu, jolla ”sakotettu ”kotimainen puu sitten korvautuisi, kuuluu kai vähemmän haitalliseen karsinaan. Tai mitenköhän hyvin sademetsistä hakattu korvaava puu käyttäytyy hiilitaseen suhteen? Siellähän metsä ei koskaan kasva entiselleen vaan yleensä muuttuu jatkuvaksi päästölähteeksi.
Itärajan tuntumassahan niitä susia ja susilaumoja riittää, kun tulevat rajan yli . Johtuuko porojen syönti niiden syöttämisestä susille vai siitä että susia on liikaa alueella? Jälkimmäinen vaihtoehto on paljon todennäköisempi.