Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eikös se kuulu olla ihan itsestään selvänä asiana, että myyjä ilmoittaa olemassa olevat vuokrasopimukset ym. rasitteet ostajalle.
Otsikon aiheesta sivussa : Metsän myynti huutokaupoissa on melko yleistä mm. pakkohuutokaupoissa. Kun niissä on maininta :”Kiinteistön panttioikeus lakkaa mutta kiinnitykset pysyy voimassa” , niin mitä se tarkkaan ottaen merkitsee uuden omistajan kannalta? Kiinteistörekisteriotteesta eikä muistakaan asiakirjoista ei selviä kiinnityksen suuruus. Myytävä palsta voi ymmärtääkseni olla kiinnitetty jostain arvosta ja uusi omistaja joutuu vastaamaan niistä tietämättä etukäteen kuinka paljon ylimääräisiä menoja on mahdollisesti tulossa , vai miten tuo lienee ?
Kyllä niistä metsästysalueisiin kuulumattomista palasista saa läpi kävellä. Mutta metsästää ei saa so.hirveä ei saa siellä metsästää .
Jänismetsälläkin sallitaan 1/2h ajo vieraalla maalla. Ainakin ennen ollut se sääntö. Joskus ilmennyt pienriistan salametsästystäkin , kun ei ole maita vuokrattu pienriistan metsästykseen. Luvan kysymällä ”kylänmiehet” on saaneet kyllä metsästääkin rusakkoja.
Norjassa on suurin osa uusista autoista ollut sähköautoja eikä uusinta suht.edullista Opel Amperaa ole riittänyt kaikille halukkaille. Mutta uusi käyttömaksu vähentää sähköautojen kysyntää sielläkin. Sama juttu on tuttua täälläkin; verotus muuttuu aina sen mukaan miten paljon verotuloja tarvitaan eikä alunperin edullinen polttoaine tai -ajaminen olekaan enää sitä.
Silti 1800-luvulla Suomessa kun sudet tappoi ja hätyytteli ihmisiä, ne pyydettiin olemattomiin. Taisi olla vasta juttu Hesarissa. Kuva mummelista, jolla kasvoissa suden jättämä arpi. 8 vuotiaana oli susi retuuttanut hampaissaan ennen kuin joku ehti väliin ja pelasti. Venäjällä susista taidetaan maksaa tapporahaa.
Puun negatiivisen hintakehityksen ja mm. metsäutotieverkoston heikon kunnon takia olisi ihan kohtuullista ,jos metsänmyynti katsottaisiin kuuluvan nykyistä pääomaverotusta vähemmän verotettuun ryhmään.
Yleishyödylliseksi toiminnaksi kuitupuun myyntiä voisi ihan hyvin nimittää , ja siirtyä verottomien tai vain vähän veroja maksavien isojen vuokra-asuntofirmojen kanssa samalle tasolle verotuksen osalta. (Tosin ne vuokrafirmat ei ole oikeasti mitään yleishyödyllisiä edes siinä määrin kuin puun myynti on.)
Vapaalla markkinataloudella ja puukaupoilla ei ole Suomessa ollut viime vuosikymmeninä kovinkaan paljon yhteistä.
Ensiharvennuksen rästejä on jo n. 100 000 ha ja kelit on heikentyneet viime aikoina. Silti niiden tekeminen olisi tarpeen ja puutakin tarvitaan.
Jos kelirikkoaikoina on pakko tehdä kuusikoiden harvennuksia, niin niihin pitäisi puun lähikuljetus hoitaa ilmalaivoilla. Taimikonhoitoonkin on jo olemassa ilmalaivatoiminen ratkaisu joten eiköhän saman tyylinen puun kuljetuskalustokin liene kehitettävissä.
EKP:n velkaelvytys varjokorkoineen näyttäisi Talsan J.Hurrin mukaan johtavan yksityiset velanottajat melko varmasti velkaongelmiin jossain vaiheessa. Kun pankit laskee lainojen myöntämisessä , että riskinsietokyky pitäisi olla 6% :n tasolla, niin melko hyvät tulot pitäisi olla tulevaisuudessa, jotta veloista kunnolla selviäisi.
Kannattaa tosiaan olla varovainen, jos velaksi mitään kalliimpaa aikoo ostaa. Vaikuttaa varmaan eniten asunnon ostoihin mutta tietysti myös mm. metsäkauppoihin.
Viimeksi n. vuosi sitten olin osallisena (neuvomassa) puukaupassa, jossa oli harvennus-ja päätehakkuuleimikot ja korjuukulut oli etukäteen tiedossa n. 1 euron hintahaarukan vaihteluvälillä / kuutio. Yksi ostaja olisi kertonut tarkan pystyhinnan vasta hakkuun jälkeen eli pystyhinta olisi ollut tienvarsihinta-toteutuneet korjuukulut. Useimmiten ainakin vielä kantohinnan saa tietää etukäteen.
Erot tulee lopulta pääasiassa eri puutavaralajien määristä ja katkonnan eroista. Korjuukulutkin vaihtelee eri toimijoiden mukaan , mutta vaihtelun merkitys lopputulokseen on yleensä pienempi kuin muiden tekijöiden.
Ku-kuitupuun hinnan pitäisi nousta n.50% jotta oltaisiin 2000-luvun alun hintatasolla. Sitä korotusta ei ihan lähiaikoina taida tulla, mutta pari euruakin olisi tietysti eteenpäin.
Se tienvarsihinnasta tehtävä korjuukustannusten vähennys on jo ollut käytössä jo jonkin aikaa .
Mutta nyt selvisi ainakin se, miten säästöt 10€ / kuutio on laskurissa saatu laskettua. Niihin näytti kuuluvan mm. avohakkuun vähentäminen eli uudistuskulujen karsinta ja rautatiekuljetusten lisääminen.
Pienessä mittakaavassa kulut voisi vähän laskeakin , jos tr-korjuuseen yhdistetään jatkettu lähikuljetus rautatieasemalle. Mutta se koskee yksittäistapauksia, joissa olosuhteet olisi sopivat ( mm.leimikon etäisyys asemalle).
Uudistuskuluissa säästäminen ei liity korjuukuluissa säästämiseen oikein mitenkään. Paitsi sitä kautta että päätehakkuu on edullisempaa kuin kasvatushakkuut. Eli ”säästö ” on negatiivista.