Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jätkälle:
Yhden käden vesuri toimii hyvin sille sopivassa vesakossa. Toisella kädellä pidetään kiinni vesoista ja lyödään ne poikki vesurilla. Toimii paljon paremmin kuin kahdenkäden vesurilla vastaava homma.
Uimaharjussa S-E investoi liukosellun valmistukseen. Kaikki sellu on tulevaisuudessa sitä ja käytetään tekstiilien valmistukseen. Käyttää sekä havu-että koivukuitupuuta. Siinä on hyvä esimerkki S.Hassille, joka perää julkisuudessa sellunkeiton sijaan uusia käyttömuotoja puulle. Toivottavasti ehtii hänkin lukemaan kotimaan uutisiakin siltä talouden alueelta, jota kovasti kritisoi , että eilevittäisi disinformaatiota enää asioista, joista ei tiedä tai halua tietää.
Sudet on hyviä karkottamaan. Niinhän ne on ja samalla ajelevat hirvet ja muutkin hirvieläimet liikkeelle teiden ylityksiin . Asutuksen liepeille ne pyrkii usein pakoon ja aiheuttavat lisää ongelmia liikenteellekin .
Rakennuspuiksi haapa sopii hyvin , mutta saisi olla käyttäjiä enemmän. Yksi 0,5 ha läntti on itselläni haavikkoa ja sekapuuna jonkin verran lisää. Ei niitä kannata puoli-ilman sellupuiksikaan antaa, jos vain on mahdollista muuhun käyttää.
Sahaus pelkoiksi on yksi mahdollisuus. Muistaakseni haapatukit pitäisi ensin antaa olla vuoden-pari sahaamatta, jotta jännitykset vähenee. Sen jälkeen sahaus ja kuivatus mielellään painojen alla.
Jotkut on tehneet niistä myös saunarakennuksia ja latoja.
Kaipa se harrastuskoneena menee hitaammin pyörivä raivaussahakin. Mutta sama vika ammattisahoihin verrattuna kuin esim. sahavertailun nelitahtisessa: ottaa liian vähän kierroksia. Liian pitkä putki ei juuri haittaa harvassa taimikossa mutta tiheässä se on hankala. Yhdenkäden vesuri on hyvä työväline ,jos vesakkoa ei ole kovin paljon ja se ei ole vielä ehtinyt liian kookkaaksi.
Jos en ihan väärin muista , niin hybridihaavalle uudistaminen maksaa 1 -1,2 €/ taimi. Siihen kun lisää taimikon suojaamiskulut ja yhden perkauksen kulut, niin alkaa kustannukset olla selvillä .Hakkuutulo 20 vuoden päästä peittää suunnilleen kulut korkoineen. Sama tilanne kuin usein havupuumetsän ensiharvennuksella. Paitsi jos metsä on uudistettu edullisesti, jolloin jo 1.harvennus saattaa tuottaa voittoa.
Hinnan voi paremmin laskeekin kun on jo hankkinut ne taimet .20 -luvun alkuun ei ole montaa vuotta. Noin arvion tuotosta voi oikein hyvin jo laskea.
Mitäs ne hypridihaavan taimet maksaa? 20 v;n kiertoaika on hyvä asia, mutta aloituskustannukset on korkeat. Lahjoituksen puolelle taitaa mennä haapakuidun 1. myyntikin, jos kaikki kulut lasketaan mukaan.
Kaikkihan pitää koettaa tehdä helpoksi , myyväksi ja samalla kalliiksi pitää kunnossa. Monet autoliikkeet pärjää huoltotoimintansa ansiosta , auton myynti voi olla miltei tuottamatonta alkuvaiheen ”koukuttamista” asiakaspalvelun käyttäjäksi . Osa lisävarusteista on toki hyödyllisiä ja tarpeen mutta osa ei niinkään.
Reikäperkaus varhaisperkauksena ei ehkä oikein toimisi rehevillä pohjilla ilman uusintaperkausta. Saman asian paremmin ajaa normi varhaisperkaus, koska vesakko nousee kuitenkin alaoksia ”karsimaan”.
Sekin on huomattava, että kasvatustiheyden vaikutus laatuun riippuu tietenkin kasvupaikasta. Esim. pohjoisempana riittää samaan lustoleveyteen pääsemiseen (yhtä kapeaan) eteläistä aluetta harvempi taimikkotiheys. Mänty tarvitsee laatukasvatuksessa eri tiheyttä kuin kuusi jne..