Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tuo taksa 12-13€ on sopiva hyvälle kohteelle. Tp:n mhy:n korjuupalvelussa perivät vastaavasta ennakkoraivatustakin liki 20€. Siinä on jokunen euro jo liikaa.
Södra näkyi nostaneen E-Ruotsissa kuitupuun hintaa 20kr. Tienvarsihinta n. 35 €. No se onkin mo:en omistama firma. Milloinkahan ex.Metsäliitto nostanee hintaa täällä?
Joskus kun hirviä oli nykyistä vähemmän , jouduttiin ampumaan hirvi sellaisen isännän maille, joka oli kieltänyt moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön (ml.mönkijät) maillaan. Kyllähän se vähentää metsästyshalukkuutta, kun lihat pitää kantaa tai hirvi vetää miespelissä esim. kilometrin päähän tienvarteen.
Niinhän se on, että laatu ei parane vaan heikkenee, jos ja kun laatulisää ei juuri makseta paremmasta laadusta.
Professori on oikeassa kun kertoo Suomen puutuoteviennin laadun mahdollisesta heikkenemisestä jos puun laatuun ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Tuosta puuaineen max.tiheydestä :jostain pohjoisen laatumännyn kasvatuksen tutkimuksesta on itselleni jäänyt mieleen, että suurin tiheys olisi 1,6 mm vuosiluston kasvulla ainakin männyllä. Mutta oli miten oli; tiheyden vaihtelulla on vaikutusta varsinkin havupuiden laatuun.
Ja esim. kertopuuta valmistetaan muunlaistakin kuin (jonkun mainitsemia) oksakiehkuroiden väleistä pätkityistä palikoista. Niissä oksien laatu /koko ja puuaineen tiheys on tärkeitä lujuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Miljardituet tuulivoimalle on kyllä tuuleen heitettyä verorahaa. Kun vertaa esim. kemeratukiin , joita jaetaan vain murto-osa tuosta ja vaikuttavuus aivan eri luokkaa kansantalouden tulon kannalta, niin ei voi kuin ihmetellä miten on varaa.
Tuosta otsikon asiasta tuli mieleen MT:ssa ollut yleisökirjoitus Greenpeacen suhtautumisesta asialliseen kritiikkiin keskustelupalstallaan. Jos ei olla samaa mieltä eikä ulos savustaminen muuten onnistu, niin sitten estetään kommentointi kokonaan.
Eipä sitä lannoituksen hyödyllisyyttä kannata lannoitefirmojen väeltä tai – välittäjältä kysellä. Puun kasvulisä ja vaikutus laatuun ym. on eri asioita.
Aapisten samankaltaisuus ei estä niiden painotuseroja ja erilaista tulkintaa.
Kuinka kauan sillä kompuratankatulla ruiskulla pystyy ruiskuttamaan?
Olisiko parempi käyttää säiliönä vaikka isoa renkaan sisäkumia. Paine pysyisi tasaisempana.?
Siksipä uusi auto kannattaakin hankkia vasta kun ”lastentaudit” on ensin uusista malleista hoidettu kuntoon. Uusimmat lisävarusteet vaatii usein päivitystä ennen kuin ne alkaa pelittää kunnolla. Vanhoissa autoissa voi tulla sitten ongelmia lisääntyvästä korjaustarpeesta varsinkin elektroniikan osalta.
Minä muistan lukeneeni sellaisenkin tutkimuksen, jossa todettiin ensiharvennuksen jälkeen tehdyn typpilannoituksen heikentävän kuusikon puun laatua ja lisäävän luonnontuhojen esiintymistä.
Professori H.Herajärvi varoittaa kasvattamasta kuusitaimikoita liian nopeasti, jotta laatu ei kärsisi (metsäuutiset). Sama koskee liiallista lannoittamista taimikon kasvatuksen jälkeen. Suuremmassa mittakaavassa tehtynä heikentäisi puutavaran ja sellun laatua.
Useat ostajat on viime aikoina laskeneet tukin hintoja mittavaatimuksia viilaamalla. Esim. Kuhmo Oy ostaa norm. hinnalla kuusitukkia, jonka latva-lpm on >20 cm ja pituus min.49 dm.
Kuusitukin hyvä menekki on voinut lisätä myös ns.kuitupuuyhtiöiden halukkuutta hakata tukkipuuta tavallista mieluummin.