Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tukki% riippuu niin paljon leimikosta, sen sijainnista , aikaisemmasta käsittelystä , puuston laadusta, korjuun tekijästä, mitta-ja laatuvaatimuksista että vaihtelu on suurta. Teoriassa tasalaatuisen isoja puita sis. päätehakkuuleimikon tukki% voi olla n.97 % , käytännössä max on n. 90 %.
Isoja firmoja vastaan on yksityisten aina vaikea voittaa oikeusjuttuja. Siitä tosiaan oli puhetta aikoinaan, että tod. näköisesti ei pärjää mo:t tuossa tapauksessakaan, vaikka näyttöjä tuntui olevankin .Lahtonen ”kiinteiden asianajokulujen ” lupaajana lienee mukana korvaamassa ylimääräisiä kuluja. Tai pitäisi olla.
Miksiköhän metaanin vaikutusta ei yleensä lasketa kasvihuonekaasujen vaikutusten arviointeihin mukaan?Metaani on n. 27 x haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Suon kasvukin sitoo hiiltä 15-35 g/m2/a mutta sitäkään ei oteta huomioon hiilitaselaskennassa.
Samoin puun kasvun lisäksi esim. puun juurikarike sitoo hiiltä ainakin turvemailla ja se hiili säilyy maaperässä jopa tuhansia vuosia. Luultavasti em. vaikutuksesta johtuen 1 m3 puun kasvu sitoisi hiiltä n. 1,5 t. Sen arvon löysin vanhoista muistiinpanoistakin.
Motomitan kalibrointi ei ole niin monimutkainen homma että siitä jäisi kiinni , mutta ohjelmistojen vaihto voisi olla hankalampaa kalleuden takia. Tosin ennen kuin tyven mittaus muutettiin oli sama tilanne , että yksityisten motomittaa ei hyväksytty luovutusmitttaukseksi.
Joo, samaa mieltä mehtäukon kanssa.
Pakko sanoa tuosta suunnitelmasta , että ei se pikkutukkien laskeminen mukaan juuri mitään lisäarvoa vielä tuo. Hakkuissa ratkaistaan saadaanko pikkutukkeja ja muita erikoisempia ptv:a lajeja mukaan vai ei. Ja hakkuuprovisio on kyllä kohtalaisen korkea jos minimi on jo tonni.
Pukkalan teksteistä:
Yksityiselle mo:lle suositeltu metsänhoidon”hajauttaminen”metsä-lötasolla erilaisiin käsittelytapoihin riskien minimoimiseksi on hyvä ohje, jota monet , itseni mukaan lukien, on jo harrastanutkin vuosikausia.
Toisen linkin yksinkertaistettu malli-vertailu kestävän hakkuumäärä ja kokonaiskasvun välillä ei oikein vakuuta, koska siinä on oletettu , että kaikki hakkuut tehdään avohakkuina. Kun kuitenkin kasvatushakkuita tehdään Suomessa 40-60 % koko hakkuualasta lopputulos voi olla hyvinkin erilainen kuin simuloinnissa saatu.
Mäntysahatavaran vienti Algeriaan on taas alkanut . Ne ostaa arvokkainta mä-sahatavaraa, jonka vienti ollut jumissa jonkin aikaa.
Kiinan vienti ei luultavasti lopu tähän vuoteen. Muutenkin Suomen osuus Kiinan puun tuonnista on pieni, mutta laadulla voidaan kilpailla varmaan sielläkin.
Kiinalaisen puun hinnat on korkeampia kuin Suomessa.
”Turvemaiden ennallistaminen lisää metaanipäästöjä ja veisi kymmeniä tai satoja vuosia ennen kuin päästäisiin puun kasvatuksen jatkamista parempaan lopputulokseen ilmastovaikutuksen kannalta ” ( Tutkija Paavo Ojanen).
Hyvin puuta kasvavien turvemaiden ennallistaminen on hölmöläisten hommaa.
Hirven paisti maksaa kaupassa 30 €/kg ja jauheliha 18 €/kg, mutta ”hankinta – ja jalostuskulut” on melko isot, joten hirviluvat saisi hyvinkin olla ilmaisia.
Miten nettopäästö 5,4 milj.t/a on laskettu? Jos lisähakkuista tehdään n. puolet harvennusmetsistä , niin paljonko muuttuu keskimääräinen vuosikasvu, joka lisääntyy nytkin joka vuosi. Esim. 2 viimm. inventoinnin välillä vuosikasvu on lisääntynyt n.5 milj.m3/a. Miltei samanverran kuin nyt ehdolla oleva lisäys on.
Metsäpään päästötkin pienenee, jos käytetään bioöljyä dieselin seassa tai tilalla ja onhan se mahdollista että konekantaa uudistettaessa siirrytään hybridimoottorisiin metsäkoneissa. Niitäkin on jo markkinoilla.