Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ok. Siitä puun kasvun sitomasta hiilen määrästä on useammanlaista tietoa olemassa.
Vanhoista muistiinpanoista löysin lukeman, jonka mukaan 1 kiintokuutio sitoisi 1,5 t hiiltä. Siinä lienee ollut mukana myös maahan juurikarikkeessa sitoutuva hiili.
Mistä muuten MS sait tuon metsän kasvun ja hiilen määrän suhteen 1/2 ?
Poliittinen päätös, jolla ei ole yhteyttä käytännön todellisuuteen metsän kasvun, hiilensidonnan ja hakkuumäärien suhteen. Mutta ei ollut vielä ihan lopullinen päätös.
Kunnostusojituksenkin tyyli on muuttunut entisistä ajoista eikä enää ojiteta alueita, joissa joko kasvaa tarpeeksi paljon puuta (>100m3/ha) tai ei kasva juuri yhtään. Vai vieläkö jossain isovarpuisia rämeitä on viime aikoina ojitettu ?
Aamulla luonnonsuojeluliiton heppu lasketteli palturia YLE :n lähetyksessä: ”Hakkuita aiotaan lisätä 25% ja se pienentää metsien hiilinielun puoleen entisestä”.
10 / 70 = 14,3% . Siinä on se (mahdollinen ) lisätarve. Samaan aikaan VMI:n mukaan vuotuinen kokonaiskasvu on n. 110 milj.m3 ja lisääntymään päin koko ajan.
Onhan niitä ennallistettu tukkipuuta hyvin kasvavia turvemaitakin joskus.
Metaani taitaa olla paljon haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Mutta onhan niitä tietysti puun kasvatukseen sopimattomiakin ojitettuja soita Suomessa siellätäällä.
Ohutturpeisella rehevällä suomaalla ra-koivu sitoo hiiltä alle 20 vuodessa saman verran kuin turve sitoisi keskimäärin n. 200 vuodessa.
Turvetta voi käyttää esim.biokaasun teossa sidosaineena lietelannan seassa. Kaasut tulee talteen ja lannasta tulee entistä parempaa maanparannukseen bioreaktorissa, joita on jo käytössäkin .
Tukkipuiden lujuusominaisuudet heikkenee havupuilla tiheyden pienentyessä. Kuitupuullakin tapahtuu laatumuutoksia, jotka käyttökohteesta riippuen voi alentaa esim. lopputuotteena saatavan paperin lujuutta.
Riskit on olemassa metsän-lannoituksessakin. Samaa riskitasoa olevia sijoituskohteita on vaikkapa jotkin osakkeet. Esim. metsäteollisuuden osakkeet on nousseet viimm. vuoden aikana reippaasti, osin juuri heikon puun hinnan kustannuksella. Itse myin niitä lappuja viimeksi kesällä , kun vuosi sitten olin ostanut. Pidempiaikaisia sijoituksia on esim. jotkin kiinteistörahastot. 6%/vuosi jatkuva tuotto ja rahaston arvo +23%/ 2 v. Ei ihan huono vaikka arvo ei välttämättä nousekaan tulevaisuudessa yhtä nopeasti. Suunnilleen sama riski kuin lannoituksessa vähän pienemmällä vaivalla tosin.
Lannoitus heikentää yleensä havupuiden laatua ja voi lisätä luonnontuhoalttiuttakin.
Laadullahan ei useimmiten ole väliä myytäessä kuitupuuta, mutta en silti kannata keinolannoitusta paitsi terveyslannoituksena ja tietysti rakeistettuna tuhkana turvemaille.
Opiskeluaikoihin tutustuttiin kyllä lannoituskohteisiin ja omaankin metsään tein kerran koealueen NPK:lla . Ja booria on levitetty kuusentaimikkoon pellolle.
Muualta saa vastaavan tai paremmankin tuoton kuin metsän-lannoituksesta, jos ajattelee pelkästään talouden kannalta.
Minä teenkin harvennukset talvikeleillä. Tai teetätän.
Eihän sitä boori/typpisuhdetta tiedä etukäteen ellei sitten tee ravinneanalyysiä.
Hakkuutähteiden hinnat on olleet jotain 0,20 €/m3 , joten se ei korvaa vielä apupaskan hintoja, semminkin kun ei muutenkaan ole samanveroinen vaikutuksiltaan kuin luonnon oma lannoitus.