Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tilaston mukaan ainakin Lapissa ja Kainuussa kuitupuun hinta laskenut yli 2 €/ kiintom. viime vuodesta. Tukin hinta jää myös jonkun euron eteläisemmän Suomen hinnoista. Sama tilannehan se on ollut ennenkin.
Perunan kasvatus on melko kovaa hommaa sekin suuremmassa mittakaavassa. Tuottajahinta ei ole hääppöinen.
Luomuperunoita ollaan kasvatettu omaan käyttöön jo useamman vuosikymmenen ajan. Ne voittaa makunsa puolesta ostoperunat 6-0. Satotaso on varmaan tehokkaampaa viljelyä heikompi, mutta ei ole tarkoituskaan tehdä mitään tuotanto-ennätyksiä. Muitakin vihanneksia ja pensasmarjoja kasvatan ilman myrkkyjä ja apulantoja.
Aikoinaan nuoruudessa käydyllä marjanviljelykursilla selvisi itselleni, miksi ei niillä ”opeilla” kannata puutarhaviljelyä harrastaa.
Luomutuotteiden arvostus ja hintakin on melko korkealla. Pätee ainakin useimpiin kotimaan tuotteisiin, jotka on varmasti luomutuotteita. Suomessahan luomutuotannon valvonta on tarkkaa.
Voihan sen hinnan määritellä myyjäkin ja odotella sitten parasta tarjousta … ja jättää leimikon odottelemaan parempia aikoja, jos ei hinta ja muut ehdot miellytä. Siksi kai se puunmyynti-innokkuus onkin nykyään vähentynyt . Harvennukset tietysti kannattaa tehdä ajallaan.
Ihan hyvät ohjeet alkuun on ainakin Jonseredin ohjekirjassa. Korvakuulolta sitten hienosäädöt niin ihan kohdalleen menee.
Soijan ja varsinkin g-manipuloidun soijan korvaaminen Suomessa kasvatetulla härkäpavulla olisi ilmastonmuutoksen, talouden että ekologisuuden kannalta paras vaihtoehto. Toukonkin luulisi olevan samalla kannalla vihreänä.
Luomuviljely on varsinkin aloitettaessa vaativaa, mutta sopii hyvin Suomen olosuhteisiin .
Tv:stä tuli taannoin dokumentti 40 vuotta luomuviljelyä USA:ssa harrastaneesta ja eri kasvilajien menestymistä tutkineesta viljelijästä. Hänellä satotasot ylitti paikallisten normiviljelijöiden satojen määrät.
Vaihdatko hyvään sijoitusvinkkiin?
Potifar:
Laskin silloin aloittajan luvuista päässälaskuna vain noin arvion, kun ostohinnasta oli vähennetty välittömästi saadut nettohakkuutulot.
Hyviä metsätilakauppoja voi sattua joskus kohdalle ja hyvä niin jos ja kun myyjä ja ostaja on tyytyväinen. Sama juttu missä tahansa sijoituksessa paitsi että pörssikauppoissa ei myyjä ja ostaja kohtaa samalla tavalla ja kaupankäynti on yksinkertaisempaa.
Mitenköhän se lentolannoitus vaikutti muuten kuin lehtipuun kasvua lisäten siihen vesistöön. Nykyisin on olemassa hitaammin hajoavia lannoitteita (rakeinen tuhka esim.)
Asutuksen päästöistä en olisi ihan varma; joskus karkaa tulvien aikaan puhdistamoiltakin jotain ylivaluntana. Eniten on Itämerta saastuttaneet ympäristövaltioiden kaatopaikat ja lantapatterit taivasalla.
Maatalouden lannoitus- ja maanmuokkaustavat on muuttuneet entisistä aika paljon. Lantaa ei levitetä ylimääräisiä ja ne kynnetään heti peltoon. Joskus vuosikymmeniä sitten lietelantavesi huilasi keväällä lumen sulamisvesien mukana suoraan järviin. Suojakaistat on myös käytössä vesistöjen reunoilla.
Salaojistakaan ei välttämättä huuhtoudu kovin paljon ravinteita. Riippuu varmaan maaperän laadustakin kuinka hyvin päästää läpi. Pintamaahan kynnetty lanta olisi kyllä parasta kompostoituna. Sitä tavaraa saadaan esim. biokompostista, joka tuottaa kaasua. Samalla lannan käyttökelpoisuus paranee muutenkin kuin että hajut häviää.
Asutuksen pakkautuminen keskuksiin nostaa veroeurojen menekkiä mm. korkeiden asumiskustannusten takia. Asumistuet alkaa olla liki 2 mrd€/vuosi. Oma vaikutuksensa niihin on kalliilla asunnoilla eikä asumistukijärjestelmää olla muuttamassa, kun miltei jokaisella puolueella on siinä oma lehmä ojassa . Kunnat nostaa kiinteistöveroja yhä halpenevista omakotitaloista syrjäseuduilla kassavajeensa täyttääkseen.
Saattaa tulla kohta hankalaksi metsäpuolen toimintakin ellei sitten kehitetä toimistoista etänä ohjailtavia puunkorjuuketjuja. Ne on kyllä ihan utopioita ainakin vielä lähiaikoina. Pusikoituvia metsiä riittää, joten niidenkin raivaukseen pitää kohta keksiä robotteja.