Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Puistometsien hoitoon sopivia koneita. Kantavilla mailla voisi toimia muutenkin, mutta korjuu tulisi tavallista kalliimmaksi. Vaatisi melkein valmiit kantavat ja leveät ajourat.
Yksityinen mo pystyy vaikuttamaan henk.koht. tulokseen esim. vähentämällä kuluja omalla työllä, tekemällä leimikoista edullisempia korjata(koko+puiden koko,korjuukelpoisuus) ja vaatimalla etujen hyödyn kantohinnoissa myös itselleen. Mitta-ja laatuvaatimusten erot ovat myös merkittäviä tulokseen vaikuttavia tekijöitä. Kilpailuttaminen kannattaa.
Liiketulos näyttää Luken tilaston mukaan pysyneen suht. tasaisena. Deflatointi on tehty elinkustannusindeksin mukaan. Jos en väärin muista, niin siihen indeksiin on vuosien kuluessa muutettu joitakin mukaan otettuja tuotteita.
Toisaalta metsän keskimäär.kasvu on vauhdittunut vuosien mittaan, joten se on parantanut tuottoa jonkin verran ja kompensoinut kantohintojen laskua.
Palkkakehitykseen verrattuna liiketulos on jäänyt aika paljon jälkeen.
Niinpä, ei se hätäilemällä tilanne kummene. Ei tarvitse kuin osata lukea tilastokäppyröitä oikein ja verrata niitä esim. tukkuhintaindeksi käppyrään, niin selviää että pitää vain osata ajoittaa puunmyyntinsä hintahuippujen aikaan.
Toinen vaihtoehto on myydä tasaisesti ja sijoittaa puukauppatulot oikein.
No se simu tuli vain heittona . Eihän se vastaa olosuhteita metsässä, mutta toisaalta, jos on useamman vuoden ajanut puita metsäkoneella, ei se homma unohdu ihan heti. Voi vaatia jonkun päivän totuttelua, mutta onnistuu sen jälkeen yleensä ihan hyvin.
Keski-Euroopassa esim. on käytössä telakoneita joita voi käyttää puunkorjuun lisäksi peltotöissä. Monikäyttöisyys pidentää toiminta-aikaa vaikka tehokkuus ei sitten ehkä pysykään entisellä tasolla.
Ammattitaitoa voinee kausityöläinen pitää yllä vaikkapa simulaattorin avulla jos kiinnostusta riittää.
Pakkauskartonkiahan se SE:kin nykyään pääasiassa valmistaa eikä enää kovin paljon paperia.
Jos oikein ”positiivisia” ollaan, niin puun nettohinta pitää vielä kertoa n. 0,75:llä, jos haluaa sen ostovoimaa verrata esim. 15 vuoden takaiseen .
Mh:kin kertoo kuinka metsäkoneiden varustaminen levennetyillä telavarustuksilla on ollut tarpeen jo kangasmaillakin runsaiden sateiden vuoksi .
Kevyemmän pintapaineen koneet tulee entisestään yleistymään, koska muuten ei korjuu välttämättä onnistu kuin lyhyen talviajan.
Kannattaisikohan isojen yritysten alkaa uudestaan siirtyä puun kesävarastojen tekoon? Puu on niin halpaa että varastointikulut voinee kattaa sillä hinnan alennuksella ,joka on tehty viime vuosina.
Edes vähän metsistään huolehtiva ei anna tehdä hakkuita kelirikkoaikana, jos maat ei ole kantavia kuivia kankaita. Kesähakkuut muuten tarvitsee turvemaamänniköissäkin kantokäsittelyn juurikääpäriskin takia. Aiemmin on luultu,että ei tarvitsisi mutta tutkim. mukaan asia on toisin .
Suomen metsien hiilinieluista voi olla huoleti. Se miten ne otetaan huomioon tai ei oteta voi vaikuttaa jo enemmänkin talouskehitykseen.
Melko yksinkertainen tapa korvaushyödyn laskemiseen olisi ainakin tukkipuun laskeminen hiiltä sitovaksi jo lyhyelläkin aikavälillä. Ei luulisi olevan vaikea laskea noin-keskiarvoa sen vaikutukselle.
Julkinen hallinto nielee liian suuren osan verorahoista. Jossain oli juttua kuinka Suomen valtionhallinnossakin on väkeä niin paljon että se olisi sopiva määrä 20 milj. asukkaan valtiolle.
Toinen rahareikä on esim. palvelujen sähköistäminen soten puolella. Atk-järjestelmien yhteensovittaminen tulee kalliiksi.