Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Teräketjuöljyä leviää jonkin verran sumuna hengitysilmaan, joten jotain merkitystä on sen laadullakin. Mustassa jäteöljyssä on nokea yms. lisäaineita enemmän kuin puhtaammassa öljyssä.
Niin , se ero siinä on että metsävähennyksen käytöllä on alaraja, joten pienemmistä kauppoista saa metsävähennyskelpoisia.
Ainakin SE vähentää tienvarsihinnasta toteutuneet korjuukulut ja käytännössä muutkin tekee sen, ainakin suurinpiirtein; huonosta leimikosta ei saa hyvää hintaa.
Jos esim. mhy:n korjuupalvelussa myyjä saa kuitupuusta 28 € ja saa vähentää laskutetut korjuukulut 18 €, niin se ei eroa tuloksellisesti mitenkään pystykaupasta, jossa kantohinta on 10€.
Mitä ne ”metsävähennystä käyttävien merkittävät veroedut”olisi käytännössä? Siis erona nykykäytäntöön.
Siitä on kauan aikaa, kun itse olen hankintakaupat viimeksi tehnyt,mutta jo silloin oli käytössä tuo JS:n ehdotus sopimuksesta. Jos puita tuli liian vähän tienvarteen, hinta laski (=sakko).
Jos vielä tähän jankkausketjuun lisäisi sen, että myös niitä maataloustraktorin pohjalle tehtyjä korjuu-ja varsinkin ajokoneita vetävine metsäperäkärryineen on käytössä ja ihan hyvin toimiviakin. Onhan ne traktorit ja niiden metsävarustelutkin kehittyneet samaan aikaan kuin varsinaiset metsäkoneet.
Jos tarvetta on metsäkäytön ohella muuallakin maataloudessa, voi olla hyvinkin kannattavaa toimintaa. Mutta ko. kalustolle sopivia tiloja on suht. vähän olemassa.
Noinhan se teoriassa tapahtui ajometsästys, kuten jeesmies kertoilee. Mutta käytäntö on sitten eri asia. Hirvet on viisaita eläimiä eikä ne kulje läheskään aina ketjun edessä kiltisti passiketjuun.
T5:ssa taisi olla 245 hv uutena.
”Kahteen vuoroon siirtyminen laski suhteellista yksikkökustannusta 12% vaikka ko.ketju hakkasi keskikooltaan pienempää puuta kuin yhden vuoron ketju”
”Kaksinkertainen siirtomatka lisäsi suht.yk:ta n. 10% ja kaksinkertainen leimikkokoko vähensi 6%”
”Yritysten isoimmat ongelmat: puiden vastaanoton vaihtelu, leimikkojen etukäteisjärjestely jne..”
Siinä lyhyt referaatti 70 sivun asiatekstistä.
(PS Vahingossa jäi lainausmerkit tekstiin. Ei ole suora lainaus)
Tutkimus kertoi hyvin korjuuyritysten kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Korkeiden pääomakulujen takia näytti että suurimpia kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä olisi 2:ssa vuorossa työskentely, sopivat siirtomatkat ja leimikkojen koko.
Suorittavan aiemmin esittämän ”savujaon” uudelleen lämmittäminen ei parantaisi kantohintoja vaikka se korjuukuluja mahdollisesti alentaisikin. Se on jo nähty aiemmin. Korjuun ketjuttaminen pitää hoitaa eri tavalla, jos aiotaan myös mo:en etuja ottaa huomioon.
Ensimmäinen kokemus raivaussahoista oli nuoruudessa 4h-kerhon lainasana, joka oli sopiva heinän niittoon . Vesakon niitossa saha piti ensin kiihdyttää kaasu täysille ennen terän tarjoamista puuvartista kasvillisuutta kohti. On ne r-sahat niistä ajoista kehittyneet aika paljon. Nykyinen on Jonsered ,olikohan malli 2145s. Siinä riittää puhtia ihan riittävästi kun keveyskin on yksi kriteeri yleiskäyttöön sopivalle sahalle. Metsurit saa tehdä ne isokokoisimmat taimikot suuremmilla sahoillaan.