Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Venäjällä ei ole ainakaan aiemmin tehty harvennushakkuita. Hakkuut on laaja-alaisia avohakkuita. Suomessa kuitenkin n. puolet hakkuualasta on harvennuksia. Siinä tulee se ero myös hiilen sitoutumisessa.
Liian radikaalit ehdot , jotka vähentäisi jo ennestään tarpeeseen liian vähäisiä harvennushakkuita täällä, ei kuulosta järkeviltä, koska niiden perustelut eivät ole realistisia.
Turvemaiden metsätalousmaan käyttökielto ja esim. sahanpurusta tehtävän bioöljyn tekokielto eivät ole käypiä keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Pienet biokaasulaitokset, jotka tuottaa sähköä ja kaasua olisi sopivimpia bioenergialähteitä pitkien etäisyyksien maassamme. Niitä on jo olemassakin joillain karjatiloilla.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
Parempi pyy pivossa, kuin kymmennen oksalla.
Savi ja isokokoinen murske (n.3-8) toimii mäessä, jos ei ihan seinämäki ole kyseessä. Sen kun muotoilee ”sian seläksi” ja tiivistää painavalla koneella, niin aika hyvin pysyy kuosissa kovallakin sateella.
Esim. sahanpurua ei voisi joidenkin esitysten mukaan käyttää biopolttoaineiden tuottamiseen. Siinä on jo vihreys tipotiessään, jos sitä linjaa aletaan kannattaa.
Mm.Kokopuuhake ei sovi uusiutuvan energian raaka-aineeksi, koska (ed.linkin mukaan) vasta 50 vuoden päästä hiili on sitoutunut takaisin uuteen metsään. Sekään ei ole ihan niin; nopeakasvuisten puulajien kasvatus sitoo jo n. 10 vuodessa saman verran hiiltä, kuin mitä samankokoisen alueen harvennuspuustossa on poistunut.
Sellunkeiton oheistuotteista tehdään ,ja on tehty jo pidemmän aikaa, mm. uusiutuvia biopolttoaineita, joiden käytöllä vähenee liikennekäytön päästöt heti eikä ehkä joskus tulevaisuudessa, kuten pelkkiin sähköautoihin panostettaessa kävisi.
Vihreiden visiohan on, että pitäisi vaikuttaa päästöihin heti ja päästä Suomessa hiilineutraaliksi n.15 v. sisällä ja sitten ”hiilinieluksi” myöhemmin. Mutta se ei onnistu ellei metsänhoitoa voida jatkaa kestävällä pohjalla. Kokonaiskasvu hiipuu liiaksi , joka on tod.näköistä,jos metsiä ei hoideta harvennuksin.
Kuitupuun hinta ei tosiaankaan nouse sen vuoksi, että Venäjän puun hinta on vähän noussut. Ei se hinta noussut silloinkaan kun tuontikuitupuun (euro)hinta alkoi 5:lla.
Millä mittarilla tahansa mitattuna kotimaisen raaka-puun kantohinnan hinnassa on ollut laskeva trendi jo muutaman vuosikymmenen ajan. Tukkipuun hintakin on samalla tasolla kuin siihen aikaan kun rahan arvo oli n. 2- 3 x nykyisestä.
Kasvatusaika on hieman lyhentynyt ja siihen voi vaikuttaa mm. taimien alkuperävalinnoilla ja maaperän käsittelytavalla. Kannattavuuteen voi vaikuttaa vähentämällä metsän kasvatuksen kustannuksia siellä missä siihen on realistisia edellytyksiä.
Korjuukuluissa säästäminen kilpailuttamalla on joskus mahdollista mutta ne säästöt on suht. pieniä. Se käy ilmi esim. vertaamalla eri koneketjujen kustannuksia keskenään tai vielä paremmin tekemällä niitä tarjouspyyntöjä eri toimijoille. Kannattavuuteen vaikuttaa korjuuvaiheessa enemmän katkonta; eri puutavaralajien määrät ja käytetyt katkontapituudet.
Esimerkkinä toimiminen voisi olla sitä, että metsiä hoidetaan kestävästi. Ei hakata yli kasvun koskaan ja uudistaminen tehdään aina tavalla tai toisella. Toisaalta sitä on jo harrastettukin n. 45 vuotta, mutta metsien museointi on sitten varmaan tehokkaampaa hiilensidontaa(?). Paitsi että silloin lahjopuun määrä kasvaa jo liiaksi pienpuuvaiheessa. Nopeasti lahoavat risut ei edistä monimuotoisuuttakaan. Biomassa lisääntyy mutta käyttämättömänä se menee hukkaan hiilidioksidina taivaalle ja puuta korvaavat fosiilista alkuperää olevat tuotteet lisää samalla päästöjä. Lisäksi esim. marjasato ehtyy ja riista kärsii pusikoitumisesta aivan varmasti. Sen tietää ainakin jokainen käytännön metsätaloudesta jotain tietävä.
Puun käytön muuttaminen entistä kestävämpiin tuotteisiin päin olisi kannatettavampaa kuin lyhytaikainen hiilen sidonnan lisääminen melko ontuvilla perusteilla.
Vähän ajettu, tuore kalliimman luokan auto varsinkin kannattaa ostaa ihan muualta kuin Suomesta.
Hinauspalvelun mies on tietysti kaukaaviisas ja suosii autoja, jotka käytettynä lisää asiakaskuntaa.
Kuinka paljon käytännössä hiilinielu pienenisi, jos täällä jätetään hakkuut tekemättä, koska tarvittava puu hakataan kuitenkin muualta ?
Yhteenvedot löytyy papereista eikä ilmaisia lounaita ole. Se on totta, mutta lounaan voi saada joskus edullisemminkin jopa samantasoisena, jos ei heti ensimmäiseen tarjoiluun haksahda.
( Omassa casessa oli kyseessä kolmannen osapuolen tekemä kauppa, jossa näin paperit vasta jälkeen päin.)