Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kummallista että FSC- sertifikaattin mukaan toimittaessa 300-vuotiaita ikipetäjiä saa hakata ja käyttää hyväksyttävästi esim. J. Pääkkösen saunan teossa mutta Suomessa ei voi hakata yli 150 vuotiaita metsiä. Se on rajana yksityismetsissä. Hyvä onkin että monimuotoisuudesta huolehditaan eikä kaikkia alueita parturoida paljaaksi. Niin on tehty jo jonkin aikaa täällä; yleensä ei suuremmissa maissa, puhumattakaan oikeasti eroosiherkkien viidakkoalueiden hakkuissa etelässä.
Tuosta Annelin linkittämästä EU-julkilausumasta :
Siinä perustellaan ekologista kestävyyden lisäämistä mm. harvennuksia vähentämällä, koska suurin osa puusta (j-lausuman mukaan 60%) menee nykyisin sellun raaka-aineeksi tai bioenergiaksi ja puun energiasisältö on pienempi kuin fossiilisten raaka-aineiden. Uudempien sellutehtaiden jakeista menee kuitenkin vain n. puolet sellun tekoon, josta tehdään vielä suurimmaksi osaksi muovipakkauksia korvaavia kartonkituotteita, joiden elinikä on paperia pidempi ja loppukäyttö hoituu kierrättämällä. Sitä etua ei ole yhdelläkään fosiilisella raaka-aineella. Siksihän niitä muovipakkauksia ollaankin jo kielletty muutamissa maissa.
Puolet sellupuusta käytetään monien erilaisten tuotteiden jalostamiseen ja esim. Äänekoskella aiemmin energian tuottoon käytetty osuus menee mm. lannoitteiden valmistamiseen. Moni muukin jo aiemmin mainittu tekijä puhuu harvennushakkuiden järkevyyden puolesta. Vähäisimpänä ei ole se, että pidempään hiiltä sitovien tukkipuiden osuus pienenee, jos harvennuksia ei tehdä.
Paljon eria alojen professoreita vilisevän julkilausuman allekirjoittajat ei ehkä sittenkään ole ajatelleet asiaa lopuun asti tai sitten kysymys on jostain ideologiasta, jossa ei pyritäkään ottamaan huomioon kerrannaisvaikutuksia, vaikka sen puutteesta julkilausumassa juuri valitetaankin.
Voihan sen dieselauton , jonka nyt hankkii, ajaa lopuun 10 vuodessa. Päästömaksut on korkeita, mutta vaikka harrasteautona välillä pois reksteristä menisi. Myynnissä eräällä markkinapaikalla näytti olevan esim. siihen sopivia Mersuja : 3 l koneella AMG Mersu , jossa n. 470 hv tai sitten rauhallisempaan menoon museorekisteröity vanhempi 240 pystylamppuinen 70-luvun entisöity pirssi. Niissä on vakuutukset ja käyttömaksut edullisia, kun käyttöpäivät on rajattu 30 vrk /vuosi. Monilla hyvin entisöidyillä arvo vain kasvaa kun ikää tulee lisää.
Onko mielestänne mhy:n korjuupalvelun käyttäjät mhy:n välityspalkkiot pysyneet kohtuudessa?
Yhden kaupan tiedän jossa oli aika suolanen hinta työn määrään nähden.
Filleri lisää betonin kovuutta ja sama toimii tienpinnasakin. Savi kovettuu samalla tavalla. Pitää olla sopivassa suhteessa raekoot, jotta tulisi kova ja kestävä pinta ilman liiallista liukkautta sadekeleillä.
Sementin lisäaineet, jos niitä käytetään, voi olla haitallisempia luonnolle kuin tuhka, joka korkeintaan tekee tien emäksiseksi.
Onhan ne kombit kannattavia niille sopivilla pienillä harvennuksillakin. Taisi olla hakattavan puun kokovaihtelu ja ajomatka vain aika rajallinen, jolla kannattavuus säilyy. Pari siirtoa vähemmän pienellä leimikolla ja jos vielä pieni kone niin kapeat ajourat lisää puunkasvatuksen kannattavuutta eh:n jälkeen.
Kombikoneita ei tosiaan taida liiemmälti olla käytössä, vaikka ne onkin
kannattavia harvennuksilla. Pienten leimikkojen tekoon varsinkin sopivia.
Se käy helposti niin että jos on oikein innostunut jostain automerkistä, niin niitähän näyttää tulevan sitten vastaan ja näkösälle melkein jatkuvasti.
Itselleni kävi noin kun hankin ensimmäisen oman auton 80-luvulla. Se oli riisikuppi 100A Datsun.
N. puolet käytetystä puusta menee sellun tekoon ja muista jakeista tehdään mm. biokaasua (kuoresta) , joka korvaa fossiilisia polttoaineita. Sellusta tehdään kartonkia ja sen käyttö lisääntyy koko ajan. Pakkaustarvikkeita ja muovin korvaavia tuotteita tarvitaan entistä enemmän.
Ennen polttoon menneestä mustalipeästäkin tehdään fossiilisia raaka-aineita korvaavia tuotteita.
Ei vaikuta kovin vanhanaikaiselta, kun muidenkin uusien tuotteiden kehittelyä on vielä tarkoitus jatkaa edelleen.
SE:kin kertoo lehdessään, että ennen paperia tuottivat n. 70 % ja kartonkia 30 % ja nykyään on toisin päin: kartonkia tehdään 70 %.
Vasta oli juttua kuinka täysin muoviton ja siten kierrätykseen sopiva kartonkikuppi -innovaatio oli saanut kansainvälisen tutkimuslaitoksen hyväksynnän jolloin tuote kelpaa myös suurille käyttäjille , esim. Starbucksille ja Nestlelle.
Tolopaisen palstalla mainostama metsäteollisuuden kutistuminen paperin käytön vähentyessä ei taida pitää paikkaansa.
Onko ketjuraivaussahan terän kallistaminen helpompaa raivattaessa pajukoita ?
Pyöröterällä raivaus on melko työlästä, jos paksut pajut kasvaa tyvestä aluksi maata pitkin niin kuin varsinkin pelto-ojissa usein tapahtuu. Muutaman hehtaaarin pajukon raivasin kerran peltoheitolta ja pyöröterän kallistaminen pystyyn, jotta saa kaikki pajut poikki on melkoista taiteilua.
Kyllä se 5.5 m kuitupuun ohjepituuden suosiminen selvästi lisää metsään jäävän latvuksen osuutta ainakin keskenkasvuisessa harvennusmetsässä.
SE.n lehden mukaan apti-ohjelmalla saadaan tarkasti koko tukkiosuus määriteltyä. Hakkuun aikaan sitten tarpeen mukaan pätkitään sopivia pituuksia. Ero tukkiosuuden ja katkottujen tukkien kertymissä jää hämäränpeittoon.Tukkiosuudesta tulisi maksaa (vikavähennyksellä) tukin hinta aina. Runkohinnoittelu olisi päätehakkuuleimikoissa oikeudenmukaisempi leimikon ostotapa.