Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”No tuo vastaus kyllä vakuutti varmaan kaikki skeptikot.”
Ihan ykslysti vakuuttiko taihi ei. Itse luotan enemmän asiantuntijoihin kuin
maallikoiden mututuntumiin.
Pikkuturbojen kestävyysongelmat on tunnettuja ainakin saksalaisen autojärjestön (linkkiä en muista, mistä julkaisusta) insinöörin antamasta lausunnosta.
Samalla tavalla yrittäjätkin pystyy erottelemaan useammat puutavaralajit omiin kohteisiinsa kuin mitkä tahansa yhtiöiden palkkaamat urakoitsijat.
Koko korjuuongelma on ainakin suurelta osin keinotekoinen, koska niitä yrittäjiä toimii jo monin paikoin ellei koko maassa. Pystyhinnat on tiedossa ja samoin tienvarsihinnat erilaisilla leimikoilla. Kaukokuiljetuksen hinnatkaan ei ole salaisuuksia. Mitä siinä puuttuu, jotta ei voisi laskea paljonkon kustantaa kukin korjuun osa-alue erikseen ja verrata niitä sitten esim. tr-vetoiseen korjuuseen tai johonkin muuhun tapaan ?
Merkkihuolto voi olla parempi tai sitten ei.
Viimeksi kun käytin autoa merkkihuollossa, niin huoltomies ehdotti sähköjärjestelmän vikavalon palamisen syyksi erään osan rikkoutumista ja sen vaihtoa, joka olisi kustantanut n. 350 €. Itse ehdotin että vaihdettaisiin kokeeksi akku. No vika olikin siinä akussa ja säästyi yksi uusi korjaamoreissu ja muutama saturainen rahaakin.
Pienet turbomootttorit on suunniteltu kestämään korkeintaan parisataatuhattakm eikä ne kestäkkään kuin korkeintaan sen . Siinä alkaa todelliset hiilidioksidipäästöt heittää arvioiduista kun autoja pitää uusata entistä tiheämpään, ja kun vielä sähköautotkin tuottaa jo valmistusvaiheessa runsaasti päästöjä joita ei edes lasketa mukaan kok. päästöihin.
Metsähallitukselle viimeiseksi kannattaa lahjoittaa: Eivät hoida metsiä kestävästi. Mutta harvassa taitaa olla säätiötkin, jotka hoitaisi metsiä muutoin kuin pelkästään rahatekomielessä. Paitsi luonnonsuojelusäätiöt ; niillä taas menee toiseen ääripäähän ja metsät jäisi kokonaan hoitamatta.
Tietokonepelien pelaaminen joysticeineen on varmaan hyvää harjoitusta nuorisolle moton puikkoihinkin.
Ennakkoaraivauksilla kannattaa jättää aina joku puska metsälinnuillekin ; se ei hidasta hakkuuta yhtään.
Tiestö on mennyt entistä huonompaan kuntoon. Voi osin johtua sateisista ilmoista ja suolan käytöstä kun nollan kahtapuolen kelejä on paljon. Enemmän saisi laittaa autoilusta kerättyjä veroja teiden kunnostukseen ja ylläpitoon.
Jokin karvalakkimallin maasturi on kohta sopivin kulkuneuvo Suomen teille. Tai hevonen ja rattaat.
Romutuspalkkiokin lisäsi valtion verotuloja. Sama kokonaisvaikutus voisi olla autoveron poistamisellakin. Alv:a kertyisi kuitenkin entistä enemmän ja polttoaineverojakin.
Eläke-ja verosäännöt muuttuu sen mukaan mikä kulloinkin katsotaan tarpeelliseksi. Aikaisemmin ei esim. laskettu eläkekertymää kuin vasta (suunnilleen) 21 vuotta täyttäneille, aiemmat ansiot ei vaikuttaneet. Sama tyyli alunperin verottomissa 35 000 € :n henkivakuutuksissa, jotka muuttuikin yllättäen verollisiksi. Kulut juosseet siis turhaan ko. vakuutuksissa.
Erilaiset säätiöt saa yleishyödyllisyyden perusteella verovapauden. Alunperin se onkin ollut ymmärrettävää, mutta nykyisin on olemassa pelkästään rahan keräämiseen keskittynyttä bisnestoimintaa säätiönimikkeen alla. Osa säätiöistä varmaan toimiikin ihan yleishyödyllisinä. Metsäsäätiö varmaan kuuluu niihin.
Puun myynnistä menee veroa 30/34% ja perintöverot vielä päälle. Yksityisiä pienomistajia rokotetaan erilaisilla usein kahteen kertaan perittävillä veroilla mutta nk. säätiöt, joilla on miljarditulot ei maksa veroja ollenkaan. Niiden jakamista osingoistakaan ei peritä veroja.
Säätiöiden verottaminen ja yksityisen verotuksen lieventäminen (esim. perintöveron poistaminen) sen nykyisen jatkuvan kiristämisen sijaan lisäisi taloudellista toimeliaisuutta ja pitkityksessä valtionkin tuloja.
Hyvin ymmärtää senkin, että monet ei halua osallistua metsäsäätiön maksuihinkaan, koska puun hinta joustaa alaspäin aina ennen muita metsäsektorilla tehtäviä säästöjä.