Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on esimerkki mhy:n kanssa tehdystä puukaupasta. Kauppa vastaa pystykauppaa; kantohinnat on tiedossa etukäteen, korjuun hinnat näkyy puukaupan maksuerittelyissä. Korjuukulut on suunnilleen samat kuin millä tahansa muulla toimijalla. Tj- ja välityskulut on saman verran kuin muillakin eli 3 €:n kieppillä kuutioita kohti. Hankintakaupat on eri asia kuin mhy:n korjuupalvelun tekemät kaupat, vaikka ne jonkin veroohjeen mukaan sillä nimellä kulkisivatkin. Mhy on kilpailuttanut korjuuyrittäjät, kuten muutkin toimijat.
Kuinka paljon halvemmalla esim. mhy tekee korjuun ? Onko esimerkkitapausta olemassa?
Orpo oli ehdottanut polttoaineisiin hinnankorotusta. Se on halvempi keino lisätä verotuloja kuin olisi seurantalaitteiden asennus ja ajomäärien mukainen verotus niiden avulla. Kun Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteeen päästöjä vähän liiankin innokkaasti, niin näyttää siltä että sähköautoilua yritetään suosia tekemällä polttomoottoriautojen käytöstä entistäkin kalliimpaa.
Sähköautojen ja – avusteisten autojen verotus luonnollisesti nousee sitten sitä mukaa kuin ne yleistyvät tavalla tai toisella.
Melkein joka kaupasta on mennyt säätiömaksu.
Nykyään pitäisi olla vastaava maksu ” metsänhoidon ja puunkuljetusten turvaamiseksi”, johon metsäteollisuus puolestaan maksaisi puukauppahinnan päälle muutaman euron, jotta puuhuolto ei vaikeutuisi tulevaisuudessa.
Tapion taulukot ym. kasvutaulukot on tarpeen jotta saa jonkin pohjan arvioida kasvua vuosikymmenten päähän. Kasvut muuttuu vielä jalostettujen taimien , puulajivalinnan , tiheyden , kasvupaikan ja muokkaustavan yms. vuoksi.
Kasvuprosenttien sadasosat on ihan turhia, varsinkin kun ap:n laskelmassa on n. kymmenyksen virhe ainakin taimikonhoidon hinnassa. Pyöristyssääntöjä kannattaa käyttää laskelmissa.
Kemerat on nykyään verollisia ; 112 ja 161 eur nettona.
Kannonnosto muuten hidastaa kasvua kun aikaa kuluu. Asiasta on tehty aikoinaan Ruotsissa tutkimuskin.
Taimikkojen kasvattaminen tiheässä nopeuttaa elävän latvuksen supistumista ja hidastaa kokonaiskasvua sitä kautta.
Korj : ..hidastaa järeytymistä, (kokonaiskasvu ei välttämättä muutu)
Mahdollisuuksien rajoissa voisi olla . Kasvun 25 vuodessa pitäisi olla tuossa n. 50 % parempi mitä muutama vuosikymmen sitten oli keskimäärin E-Suomen mt-männiköissä.
(12 v:n kohdalla laskettu th kustannus/taimi on väärin laskussa.)
Se tuli vielä mieleen esimerkistä, että jos kaikki 2200 jää th:n jälkeen kasvamaan, niin järeytyminen 80 litraiseksi 25 vuodessa voi jäädä haaveeksi. Jos taas th tehdään normaalitiheyteen, niin kustannukset/ taimi muuttuu vähän koko laskelmassa.
Tai voi tietysti olla niinkin että kasvupaikka on niin erityisen hyvä että onnistuu.
Paljonko on kok.poistumat harvennuksissa ?
Tarkemman vuosiluvun saa jos kairaa sydänpuuhun asti (tai puun keskelle) ja laskee vuosirenkaat kannosta ja vertaa niitä. Harvennusreaktio varsinkin männyllä tulee myöhemmin kuin harvennusta seuraavana vuonna ja vaihtelee muutenkin mm. harvennuksen voimakkuuden mukaan.
Korjuu voi tulla vähän halvemmaksi (1), jos myyjä on urakanantajana. Se ei ole aina mahdollista ja silloin esim. runkohinnoittelu toisi lisää selkeyttä puukauppaan.
Jos kauppa tehdään, kuten nykyään joillakin ostajilla tapahtuu, siten että lopullinen myyntihinta selviää hakkuun jälkeen ja muuttujina on korjuukulut, tavaralajien määrät ja mittavaatimusten muuttuminen, niin eihän siinä ole paljon myyjäpuolella mahdollisuutta kontrolloida meneekö homma kuten pitäisi.
(1) Tai paremminkin lopullinen kauppahinta on parempi, korjuun hinta voi pysyä ~samalla tasolla.