Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Henkilöauto on monen mielestä yleellisyystuote, jota pitääkin verottaa rutkasti. Se voisi ollakin sitä, jos kaikki asuisi ja liikkuisi vain kaupunkien keskustoissa. Mutta pitkien etäisyyksien maassa auto on useimmille välttämätön varsinkin koska julkinenliikenne on vähentynyt jatkuvasti muualla kuin isoimmissa kaupungeissa. Eikä asutuksen keskittäminen muutamiin keskuksiin, joka sekin on joidenkin poliitikkojen päämääränä, ole mikään hyvä ratkaisu. Kallistuvat asunnot ja muut ruuhka-alueiden ongelmat on siitä esimerkkinä mm. Helsingissä.
Tuohon aloitukseen vielä :
Varhaisperkaus jossain E-Suomessa tai sitten vaikka 500-600 km pohjoisempana vastaavalla kohteella on ihan eri asia, jos pidetään jotain kasvuvuotta tietyn ha-taksan pohjana. Paljon pienemmälläkin alueella voi ainakin saman verran vielä vaikuttaa mm. maapohja ja maanmuokkaustapa.
Monestihan taksat sovitaan myös isommalle alueelle samalla hinnalla. Silloin ryteikkökohdat saattaa teettää ylimäärästä työtä mutta paljon helpommat kohdat sitten tasoittaa tilanteen.
Paikallinen biokaasu jätepuusta, karjanlannasta, nurmesta ym. olisi fosiilisia korvaava lähde. Mutta se vaatisi pienkaasulaitoksia, ei niitä suuria , joissa pitkät etäisyydet ja käyttömaksut vesittää koko homman.
Politiikasta on kyse , koska metsien todellisia hiilensidontavaikutuksia ei oteta huomioon. Eri eturyhmät ajavat omia etujaan taloudellisten tai ideologisten intressiensä mukaisesti.
Ostaako Pölkky japanintukit noilla pituuksilla norm. tukin hinnoilla vai pikkutukin hinnoilla ? Min. lpm taisi olla 17 tuolla 31 pituisella. Ne tukit meni Nurmekseen tai Lieksaan.
Onhan se hyvä että pikkutukkiakin ostetaan. Kuitupuukokoiselle tulee liki sama hinta kuin sillä oli toistakymmentä vuotta sitten. Sen verran on markkinahinnat laskeneet kuitupuulla.
Japanintukkia ostaa ainakin pari sahaa. 31 pituutena lisää tukkisaantoa aika paljon verrattuna siihen norm. min. 43:een , jota joskus saatetaan tehdään vain nimeksi.
Ainakin täällä päin myös mhy tekee niin päätehakkuita kuin harvennuksiakin korjuupalveluna. Eli se ostaa leimikoita niin kuin muutkin välitysfirmat.
Se oli uutta tietoa että verottaja laskee mhy:n korjuupalvelun hankintahakkuuksi. Lienee voimassa koko maassa sama käytäntö vai onko ?
Jos taimikko on jo siinä vaiheessa, että raivaus maksaa ~ 1000 €/ha, niin ei sitä kannata yleensä edes tehdä ellei sieltä kerry puuta sitä 35 m³/ha, jotta nmh-ehdot täyttyy. Riippuu tietysti siitäkin miten hyvä tai huono metsä on mahdollista ko. kohteesta saatavissa.
Osaavalle luottometsurille kannattaa maksaa vähän enemmänkin eikä tuhertajaa kannata päästää kaatelemaan vääriä puita taimikoista.
Enpä oikein usko, että isoille yhtiöille riittäisi tuottoprosentin puolittuminen , kun uusia tuotteita tulee markkinoille. Pyrkimys on paremminkin toiseen suuntaan. Pörssikurssit laskisi liiaksi jos voitto esim. puolittuisi . Puun hinnat voisi jonkin verran nousta, jos kysyntä kasvaisi reilusti. Ylitarjontaa on runsaasti.
Kilpailu kuulostaa olevan kova puunhankintaa harjoittavilla toimijoillakin. Kaikesta päätellen ainakin osa niistä pärjää kuitenkin jopa yllättävän hyvin nykymarkkinoilla.