Etusivu › Keskustelut › Puuki › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 12,741 - 12,750 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 1 274 1 275 1 276 … 1 374 1 375 1 376
  • Puuki 22.8.2017, 12:27

    ^   Kaistaleiden välialueet oli varttunutta kuusikkoa joka on päätehakattu. Tuulenkaatoja oli koko alueella muutamia ; ne jäi monimuotoisuuspuiksi öttiäisille.   Välit uudistetaan istuttamalla kuusta tukkipuukasvatukseen sopiva määrä.

    Puuki 22.8.2017, 09:30

    ”Lounais- Suomessa kesällä 2005 tehdyn lisäselvityksen mukaan, kylvetystä tai luontaisesti syntyneestä koivun taimikosta voidaan odottaa kasvatusmetsikköä, jossa keskimäärin 30 – 60 % on rauduskoivua ja loput hieskoivua, mikä alentaa näillä uudistamisketjuilla saavutettujen uudistamistulosten arvoa merkittävästi esim. rauduskoivun is- tutukseen verrattuna.”

    Ra-koivu ei menesty tiiviillä eikä märällä maapohjalla vaikka se onkin paljon parempi kasvuinen kuin hieskoivu. Hieskoivut kasvaa keskimäärin 75 % ra-kasvusta, mutta menestyvät alueilla, joissa raudus ei kasva.  Hyvillä pohjilla onnistuu myös tukin kasvatus hieskoivuista kuten monet  omista kokemuksista sen tietävätkin.

    Joku väitti ettei onnistu lehtomaisen kankaan luontainen uudistaminen. Olen siitä erimieltä. Kaistalehakatun kuusikon uudistuminen onnistuu yl. melko hyvin.

    Tässä esimerkki kolmen kaistaleen kuusikosta (n. 1,5 ha) , johon tehtiin juuri taimikonhoito 13 vuotiaana :   Puusto on pääosin 4- 5 m pitkää koivikkoa, josta suurin osa hieskoivua (ra 10-20 %) , kuusen taimia 0,5-1 m pitkiä 400-500 kpl/ha.

    Alue on muokattu aestämällä voimakkaasti. Maaperä on tiivistä, pääosin savikkoa.

    Esim. 70 vuoden kiertoajalla laikkumätästetty ja istutettu kuusikko kasvaisi tod. näk.(kasvutaulukoiden ja jalostushyödyn mukaan arvioituna) liki kolmanneksen enemmän puuta mutta koivikon nopea nuoruusajan kasvu ja pienemmät aloituskustannukset tekee siitä kuitenkin kannattavamman kasvatustavan.

     

     

    Puuki 21.8.2017, 20:34

    Laitetaanpa vielä yksi todellisuuteen perustuva esimerkki jonkun harmiksi ja jonkun toisen mieliksi.

    VMT -kuusikko , istutus 1800 kpl/ha , 70 vuoden kiertoaika, eh v. 30 poistuma 52 m³

    2. harvennus v. 55 poistuma 85 m³.  Päätehakkuupuusto 335 m³.  4 %:n korko .

    Menot v.70 : 0 v. 13 625,  5 v. 832, 15 v. 1075  , Yht = 15 532

    Rivi-istutus 1380 kpl/ha,  Menot : 0 v. 10 450, 5 v. 473, 15 v. 860, Yht = 11 783

    Tulot : eh 2496, 2. harvennus 3898, päätehakkuu 10460 , Yht = 16 854

    NNA :  + 1082 – 997 = 85  ( istutus 1800 kpl )         + 1082 – 756 = 326  (rivi-istutus)

    – Rivi-istutuksen ensiharvennus poistuma kpl-määrä on pienempi, kuin norm.istutuksen, mutta puiden keskikoko suurempi. Taimikonhoidot halvempia pienemmän manutyö- tarpeen vuoksi.

     

     

    Puuki 21.8.2017, 14:39

    Kuusikot kun harventaa liian harvaksi niin monimuotoisuus ynnä ötökkätuhot lisääntyy  seuraavan kunnon myräkän jälkeen melko varmasti.

    Naapuri hakkuutti oman mökkipalstansa jk- asentoon. Korkealla kalliolla järven rannassa riitti sitten jälkitöitä ihan riittävästi. J.kasvatuksen peitteisestä metsästä tulikin pienaukko- ja siemenpuuhakkuu aluetta.

    Puuki 21.8.2017, 14:29

    Taisi mennä niin, että suomalaiset jostain syystä ilmoitti liian pienet metsänkasvuluvut EU:lle. Vai otettiinko tiedot jostain lehtiartikkelista tms. jossa oli unohdettu kokonaiskasvun vaikutus (?) .

    Vanhentuneiden inventointitietojen mukaisesti kasvu oli n. 5 milj.m³/a liian pieni.

    Puuki 21.8.2017, 09:47

    Kuusia vähemmäksi tai miel.kokonaan pois jos mäntyjä piisaa ja koneella hakkuu. Kivikot ei mene pehmeiksi ja männyllä paremmat mahdollisuudet juuriensakin puolesta pysyä pystyssä.

    Puuki 21.8.2017, 09:25

    Jos istuttaa harvaan, niin välialuieden muokkaukseen riittää (paikasta riippuen) yl.laikutus tai äestys .

    Esim maataloustr:n perälevyllä tehtynä ”halpaa kuin saippua”, jos ei ole maastoesteitä ja kannot sahattu mataliksi.

    Puuki 21.8.2017, 09:20

    Ra-koivun istutus on paikoin monien tuholaisten takia melko epävarmaa touhua. Jostain muistelen lukeneeni tutkimuksesta , jossa todettiin koivun tuhoalttiuden vähenevän ratkaisevasti, jos niiden rungossa on terpeeniä( tjsnp.) sisältäviä nystyjä. Mistähän saisi nystyjä sisältävää taimiainesta ? Vai onkohan jäänyt asia tutkimuksen jälkeen unholaan, niin kuin usein on tapana käydä.

    Puuki 21.8.2017, 09:09

    Esim. istutuksen ja luontaisen uudistamisen yhdistelmä sille sopivalla pohjalla parantaa jo huomattavasti onnistumisen tod. näköisyyttä.  Kustannussäästöä voi tulla esim. 40-50 % istutukseen verrattuna. Sen vaikutus lopputulokseen on jo merkittävä.

    Puuki 21.8.2017, 09:01

    Mistäs tuo 61 %:n epäonnistumistod.näk. sitten tulee, kun samassa raportissa kerrotaan männyllä  riskin olevan kylvössä vain 28 % ?   Sekakylvöäkin (kuusi+mänty) on jonkin verran käytetty vaikka se ei olekaan hyvä menetelmä. Koivun kylvö lienee sekin mennyt keskimäärin aivan p :lleen.

    (asia selvisi kun korjasit tekstiäsi A.J)

Esillä 10 vastausta, 12,741 - 12,750 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 1 274 1 275 1 276 … 1 374 1 375 1 376