Etusivu › Keskustelut › Puuki › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 12,761 - 12,770 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 1 276 1 277 1 278 … 1 374 1 375 1 376
  • Puuki 17.8.2017, 08:14

    Oikein harvaan istutus ja luonnontaimet voisi olla yksi hyvä keino. Luont. koivut kasvaa yleensä yhtämukaa hyvien istutustaimien vauhdissa. Niitä pitää harventaa , jotta tukkipuuaihioiden kasvu ei esty. Sen voisi  tietysti tehdä jo varhaishoidon  aikaan murskaimella tms. ja jättää sitten vesat kasvamaan ja estämään istutuspuiden alaoksien kasvua.

    Käytäviin istutus toisi mahdollisuuden käyttää harvennuksissa edullista harvennusmotoa, jolla eh-puut karsitaan pystyyn ennen katkaisua.

    Puuki 15.8.2017, 17:11

    ” Näiden käytävien reunapuiden toispuoleinen kasvu on ilmeisesti aika suuri ongelma, sillä toisen puolen läheiset puut estävät oksien kasvun. Koskee aikaista taimikonhoitoa ja myös valmiisiin käytäviin perustuvia malleja. Puusta tulee lylyinen ja lumi/tuulituhoille altis. ”

    Jos taimia istutetaan alunperinkin norm. harvempaan,  ~ 1300 – 1400 kpl/ha ja taimikonhoitokäytävät tr. varten on n. 3 m leveitä, ei puut kasva toispuoleisiksi . (Esim. paririveihin aina 3 m:n käytävän jälkeen.)

    Edellyttää kapeaa konetta ensiharvennukseen.

    Puuki 15.8.2017, 12:02

    Kun työn ja materiaalien hinnat on kolminkertaistuneet ja samaan aikaan kantohinnat on pysyneet ennallaan, niin kannattaa koettaa löytää kaustannuksissa säästöjä. Mutta jos esim. käytäväharvennuksen tuoma kustannusten lasku ei nosta eh:n kantohintaa selvästi, niin ei ole mo:en edun mukaista siihen suostua, koska laatutappioita tulee jonkin verran kuitenkin.

    Puuki 15.8.2017, 09:07

    Näätä:

    Aiemmassa  laskuesimerkissäsi olit ilmeisesti laskenut uudistuskuluihin hakkuualan raivauksen, jolloin kulut olisi sen n. 1000 € / ha. Usein päätehakkuussa selvitään ilman raivausta, joten ehkä siitä se ero oletuksissa, kun laskin esimerkkisi tuottoja.

    Luontaisenuudistamisen suurempaa epäonnistumisen riskiä (rehevillä kasvupaikoilla) voi pienentää osittaisella viljelyllä ja saada ”tuloskäppyrät nousuun” samalla riskillä kuin esim. istuttamalla 2000 kpl/ ha taimia.

    Sekapuusto näyttäisi kuitenkin olevan melko hyvä vaihtoehto, kun uusia metsätuholaisiakin tulee Suomeen  (viimeksi lehtinunna, joka saattaa paikallisesti pistää matalaksi koko lehtipuumetsikön).

    Puuki 15.8.2017, 08:47

    ”Bollingerien” yms. yleistymistä estää Suomessa niiden hinta (verotus), pitkät etäisyydet ja       talvipakkaset.

    Maailmanlaajuisesti akkujen valmistukseen ei riitä tarpeeksi metalleja, jotta sähköautot voisi korvata kokonaan muilla voimanlähteillä toimivat henkilöautot.

    Ympäristöystävällisyys on sähköautoista puhuttaessa markkinointikikka, koska todellisuudessa ne ei ole niin puhtoisia.

    Hybridimallit pienellä sähkömoottorilla yleistyy pikkuhiljaa, kun esim. Volvo ei kohta muita valmistakaan.

    Puuki 14.8.2017, 23:25

    Mettäpoika :’

    Laskit oikein.  Itse pyöristin ( 1 /30 ~ 0,0333 )

     

    Puuki 14.8.2017, 20:41

    Lukijain kuvissa olleesta taimikon heinäämiskuvasta tuli mieleen, että sitoo se heti päätehakkuun jälkeen syntyvä vatukkokin ym. heinikko   paljon hiilidioksidia, ja vesakko vielä enemmän. Korvaa aluksi pienten taimien vähäistä sidontakykyä.

    Suomessa kasvatetulla eräällä pajulajilla on kasvuennätys 360 cm / vuosi ja se  voi tuottaa n. 300 t /ha/a biomassaa. Siinä olisi hyvä hiilensitoja turvemaille.

    Puuki 14.8.2017, 20:26

    NNA- laskenta antaa yhden apuvälineen arvioida metsänkasvatuksen kannattavuutta eikä sitä ole tietenkään kenenkään pakko käyttää.

    ”Sijoittaja Sepon” korkoprosentilaskuun  ei ole tullut yhtään ehdotusta, joten vastaan itse:

    ( 40000 / 65000 ) x 4 % + ( 25000 / 65000 ) x  1,5 %  x 0,7  + 0,5  % =    3,4 %

    Tod.näk. laskun vastaus on  1 / 30 .

     

    Puuki 14.8.2017, 07:26

    300 vuotta vanhoissa metsissä kasvu voi olla melkein saman suuruinen kuin lahoaminen,  Niiden hakkuu ja puiden käyttö rakennuspuiksi  lisäisi hiilen sidontaa, kun uusi taimikko kasvaessaan sitoo enemmän hiiltä kuin se vanha metsä.  Kaikkia vanhoja metsiä ei silti kannata hakata aukoiksi. Eikä niitä hakatakaan.

    Puuki 13.8.2017, 14:23

    Klo 13 on oikea vastaus.

    Vielä toinen : Metsurioppilas kaataa puita metsiköstä jossa on 60 kpl puita, mäntyjä kuusia ja koivuja on kutakin 20 kpl sattumanvaraisessa tilajärjestyksessä. Metsurioppilas ei tunnista puulajeja edes käsikopelolta (on pimeää eikä koulutuksessa ole vielä käsitelty eri puulajien eroja). Hän kaataa 3 kpl puita yhden kerrallaan. Millä todennäköisyydellä kaikki kaadetut puut on mäntyjä ?

    Lisäksi yksi aloituksen aiheeseen liittyvä laskutehtävä :

    Sijoittaja Seppo aikoo ostaa metsää ja haluaa tuottoarvolaskelmalleen sopivan korkokannan. Mikä on korkoprosentti, kun Sepolla on omaa rahaa 40 000 € jolle hän haluaa 4 %:n tuoton ja lainarahaa pankista 25 000 € 1,5 % korolla ? Riskilisää Seppo arvioi olevan  0,5 % verran.

Esillä 10 vastausta, 12,761 - 12,770 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 1 276 1 277 1 278 … 1 374 1 375 1 376