Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Volkkarin Amarok voisi olla sopiva metsäläisen autoksi, jos ajatellaan että yhdellä pitäisi pärjätä kaikki ajot. V6-moottorilla on kaikki uudemmat varustettu. Hinta saisi vain olla käyttäjäystävällisempi kuin täällä autoverotuksen ihmemaassa.
Puuki 12.8.2017, 09:32Äänekoskella toimii erillinen yhtiö, joka tuottaa ennen polttoon menneestä sellutehtaan jäteliemestä esim. biokaasua ja lannoitteita.
Sellusta tehdään niitä uusia biotuotteita, joiden valmistukseen pitäisi esim. vihreiden edustajien mielestä panostaa eikä valmistaa sellua. Aika ristiriitaista, kun juuri sellusta niitä pidemmälle jalostettuja tuotteita tehdään.
Puuki 12.8.2017, 09:08Näädälle aiempaan kommenttiin:
Olet oikeassa siinä, että jos lasketaan aiemmin tulevalle päätehakkuutulolle korko, niin silloin pitäisi laskea säästyneelle uudistuskulullekin korko. Poikkeuksena tilanne, että uudistuskustannuksiin (esim. isojen alueiden uudistamiseen) on otettu korollinen laina.
Puuki 12.8.2017, 07:34” Voin väittää, että koivikon alle kasvatetun ja koivikon korjuun kokenut kuusikko ei koivukuidun tuotoksen lisäksi ole kannattava vaihtoehto.”
Voi olla että ei ole kannattava vaihtoehto, varsinkaan jos ei laske koivikolle arvoa. Mutta eihän siinä silloin ole kannattavuutta laskettukaan.
Esimerkiksi sen kaistalehakkuun tuleva tuotto-odotus perustuu sekapuuston kasvatukseen, jossa r-koivikon kasvu on (kasvutaulukkojen mukaan arvioituna) n. 15-20 % nopeampaa ensimmäisen 30 vuoden aikana kuin viljelykuusikon kasvu olisi ollut . Hieskoivujen kasvu jää vähän r-koivujen kasvusta ja on suunnilleen yhtä istutuskuusten kanssa. Ensiharvennuksen aikaan voidaan joko jatkaa sekametsän kasvatusta tai tehdä päätehakkuukin, jos se vaihtoehto vaikuttaa sopivalta.
Puuki 11.8.2017, 21:17Reaaliteetteihin kuuluu sekin, että MH:lla on erilaiset tuottovaatimukset ja mh-ohjeistukset kuin yksityisillä, ja 90-luvun alun jälkeen puun hintatrendi on kääntynyt vakaaseen laskusuuntaan entisen noususuunnan sijaan. Nykyisinhän MH mm. hakkaa paljon keskenkasvuisia puita, jotta tuottotavoiteet täyttyisi. Vastaava toiminta yksityisellä puolella ei olisi kovin kannattavaa.
Suojuspuuasento on kyllä melko haastava uuditustapa, mutta voi jossain onnistuakin. Kaistalehakkuu sopii kuuselle luontaiseen uudistukseen yl. paremmin. Yhden kaistalehakkuun olen tehnyt kotipalstan kuusikkoon, jossa maanmuokkaus tehtiin äestämällä. Nyt toistakymmentä vuotta hakkuusta kaistaleilla kasvaa sekapuutaimikkoa, josta saa taimikonhoidolla kasvatettavaksi kelpaavan puuston. Paljon on h-koivujakin kasvamassa, mutta ei niiden hinta ole havupuita heikompi kun ottaa huomioon kasvatusajan.
Puuki 11.8.2017, 15:49Mättäitä voi olla monenlaisia. ISOJA ja pieniä, KORKEITA ja matalia, L A A J O J A vähemmän laajoja. Ja kaikkea niiden väliltä. Ja sitten maalajitkin voi vielä vaihdella routivista vähemmän routiviin. Kuusen pottitaimille sopii matalat mättäät, jotta juuret pääsee kunttakerrokseen helpommin. No tämänhän jo kaikki tiesikin, mutta ei tullut vain mieleen ainakaan ihan kaikilla.
Puuki 11.8.2017, 14:19Hyvä puukauppa tosiaan. Kerrotko vielä paljonko oli leimikon puiden keskikoko ?
Puuki 11.8.2017, 06:23Juurikääpäalue on jatkuvasti laajentunut. Sitä mukaa kun talvikorjuukelit on huonontuneet ja sulan maan aikaiset hakkuut yleistyneet. Kesäaikaiset energiapuuhakkuut ilman kantokäsittelyjä ei ainakaan ole olleet ehkäisemässä juurikäävän leviämistä.
Puuki 11.8.2017, 06:16Ainakaan pahimmilla tyvitervas- ja juurikääpäalueilla ei siis kannata kesällä/syksyllä havupuutaimikkoissa taimikonhoitoa tehdä.
Keväällä ja kevätkesällä on usein niin kuivattavat ilmat että pienet kannot kuivaa nopeasti. Siihen perustunee tiedot pieniläpimittaisten kantojen kestävyydestä juurikääpätartuntaa vastaan.
Puuki 10.8.2017, 09:01” Jotta otsikon lähtökohta olisi oikea, pitäisi luonnonvaihtoehdossa havupuun kasvatuslisäaika olla 10 vuoden asemasta välillä 40-60 vuotta ja tulopuolelle siihen mennessä hakattu koivikko. ”
40-60 vuoden kasvatusaikalisä voi toki jossain tapauksessa toteutua, mutta yhtä yksipuolista, kuin väittää ku-luontaisen uudistumisen aiheuttavan aina vain n. 10 vuoden viiveen, on väittää yhden esimerkin perusteella aikaa menevän aina kymmeniä vuosia ennen taimien ilmestymistä.
Jos luontainen uudistaminen on tehty oikeaan aikaan sopivalla maaperällä, niin taimien syntyminen on mahdollista esim. kaistalehakkuulla . Tai verrataan koivujakson jälkeen tehtäviä uuden puusukupolven kasvatusketjuja, jossa luont.ku-taimia on jo riittävä määrä. Paljon on tietenkin kiinni kasvupaikastakin. Pohjoisempana onnistuu luontainen uudistaminen yleensä paremmin kun maat on siihen sopivampia.