Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Siitä on ollut kahdenlaista mielipidettä myös verottajan puolelta.
Pientuotannon myynnistä ei tarvitse maksaa veroja. Minulla on sopimus jonka mukaan siirtomaksua ei mene myydystä sähköstä.
Akkusähkölle pitäisi saada oma liitäntäpaikka ja sopimus sähköyhtiön kanssa, ei onnistu. Paneelisähkön oma käyttö vähentää ennen muuta siirtokuluja. Korkea sähkön myyntihinta ulospäin on sitten plussaa sen päälle jos onnistuu.
Koneiden juurten poljenta ja liika harvuus on ylivoimasesti suurimmat syyt tuulenkaatoihin. Suht. tiheästä e-puu männiköstäkään ei ole kaatunut yhtään puuta, kun korjuu tehtiin talviaikaan keskikokoisella koneketjulla.
Pääpointti on se, säästön lisäksi, että puut järeytyy nopeammin ilman latvakatoa. 10-20 % latvus 20 vuotiaassa koivikossa ei juuri ”lämmitä”. Puiden pienemmän keskikoon takia harvennusaikaa pitää venyttää myöhemmäksi. Time is money. Säästö taimi-/istutuskustannuksessa on n. 480 €/20 v. (5% laskentakorko).
Oma tuotto käytetään pääosin itse. Tuotot tullee ihan muualta nyt.
Matala maavara tuossa mersussa. Jos olisi auton vaihtotarve , niin hankkisin BMW X5:n tai X1:n ladattavana hybridinä.
^ Paakut huonolla kastelulla siis. Molemmat jos jää tekemättä, niin ei varmasti onnistu kasvuunlähtö.
Kannattaa tosiaan valvoa itse esim. istutusta. Viimeksi sattui tilanne jossa ku-taimia istutettiin kiireellä ja osa tippui matkallekin metsään, osa jäi tiivistämättä kunnolla ja kuivuivat seuraavana kesänä.
Kirjoitin jo vuosia sitten harvaan istutuksesta. Uudistamisen varmistamisella ja metsäteollisuuden puun saannin turvaamisella on perusteltu metsänhoitosuosituksia. (Erit. männiköissä oksien hyvällä karsiutumisella myös). Miltei kokonaan on jäänyt huomiotta mo:n näkökanta uudistuskuluissa säästämisestä, nopeammasta puiden järeytymisestä ja sitä kautta paremmasta nettotuloksesta kiertoaikana.
Aika vähän on tutkittu harvaan istutuksen hyviä vaikutuksia lopputulokseen . (Mänty on poikkeus koska sen alkukasvu vaatiikin tihempää taimikasvustoa, jos luonnontaimia ei ole saatavilla). Normaalin rajoissa pysyttelevän taimikon kasvatustiheyden ei ole todettu vähentävän kokonaiskasvua. Noin 1000 kpl/ha riittää siihen normaaliuteen ja sillä saavutetaan puiden nopea järeytyminen. Koko kasvupaikan kasvupotentiaali tulee silloin käytettyä harvempiin puihin. Kasvupaikan ravinteisuuden mukaan vaihtelua viljelytiheyksissä pitää kuitenkin harrastaa edelleen.