Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eipä taida sähköautot yleistyä niin paljon ja nopeasti kuin voisi luulla. Ei riitä akkuihin raaka-aineita eikä latausasemienkaan rakentaminen onnistu ihan noin vaan.
Raskasliikenne ei muutu sähkökäyttöiseksi luultavimmin koskaan.
Aurinkopaneelisähköllä voi h-auton pinta-aloilla esim keitellä kahvit ja valostella led-lampuilla. Auton voimalähteen keräimeksi liian hepponen.
Mitä kustantaa metsävakuutus parhaasta päästä ?
Takuumieheksi en ala. Parempihan se on itse sijoittaa, jos haluaa riskin ottaa.
Rahastoja on monenlaisia eikä nykyinen tuotto olekaan tae tulevasta, kuten ei ole niissä ns. osuustoiminnallisissa yhtiöissäkään. Poliittinen riski voi olla esim. verotuksen muuttumisessa. Nythän ollaan verotusta laajentamassa koskemaan aiemmin verottamattomia tai pienellä verolla olleita kohteita. Mikä onkin hyvä juttu ; varsinkin säätiöiden ja ay-liikkeiden pääasiassa omistamat asumistuista rahastavat rahankeruukoneet on ehkä pääsemässä mukaan veronmaksajien iloiseen joukkoon, jossa piensijoittajat yms. ja mo:t on olleet jo ikänsä.
Liikekiinteistöt ei tietääkseni saa asumistukia. Tuskimpa hoivakiinteistötkään kovin usein.
Jokin n. 100hv Valtra motovarustuksella lisävärkkeineen maksaa ~ 110-120 k€ ja siihen hyvä metsäkärry ehkä 15 k€ .
Peltokäytöstä ei ole tietoa, pystyykö kunnolla käyttämään. Ehkä. Ei se pohjapanssarointi sitä estä.
Kiinteistörahastosta saa ensi vuonnakin. Tilitettävä korko ollut 6 %/a josta verot jo maksettu.
Arvonnousu n. 8,5 % / 2,5 vuotta. Nostopalkkio on 1-3 % riippuen sijoitusajasta.
EU:n ympäristöltk:n (tjms) mukaan sahanpurua ei saisi käyttää biopolttoaineiden valmistamiseen. Pitäisi kai käsitellä jätteenä. Haiskahtaa vahvasti ympäristönsuojelun kääreeseen paketoidulta kauppapolitiikalta.
Muovipakkaukset elintarvikkeissa (tai ainakin muovikassit) on jo kiellettyjen listalla ainakin Italiassa ja Ranskassa.
Merestä on vasta löydetty taas uusi ”muovisaari” , jonka pinta-ala on 3x Suomen pinta-ala. Kunhan muovikassit kielletään kokonaan, niin korvaavien uusiutuvien materiaalien käyttö lisääntyy huomattavasti.
Tuo on ihan oikein , että korko on hyvä, kun puun hinnasta on viety kuitenkin jo liiaksi.
S-E:kin saisi nostaa korkoaan entiselleen. Ei veisi paljon pois lopputuloksesta.
Mutta verottoman 6 % koron + arvonnousua saa toki muualtakin kuin osuuskoroista.
Pienen puun korjuu isolla kalliilla koneella on tietenkin kallista.
Ensiharvennuksia ja muitakin harvennuksia on varmaan ainakin osassa maata niin runsaasti, että kannattaisi hoitaa ne hommaan sopivammilla koneilla. Mutta ilman metsäteollisuuden ”sponsorointia” se ei varmaan onnistu. Jos kuitupuun kantohinnat olisi reaalihinnaltaan edes lähellä normaalia tasoa, sekin olisi mahdollista.
Muuten : löpön hintahan on laskenut suunnilleen 30 % ~ 10-15 vuoden aikana. Se oli kalleimmillaan n. 1,5 -kertainen nykyiseen nähden.
Uusien koneiden huoltokulut on siis alentuneet. Entäs vanhojen ? Korjaamohinnat on tunnetusti korkeat.
Miten ne polttoainekulut/motti on nousseet, kun öljyn hinta on kuitenkin halpunut aika paljon muutaman vuoden takaisesta ?
Koneyrittäjien kustannusten jakautumista on sivullisten tietysti vaikea selvittää, mutta esim. palkkojen sivukulut lienee ainakin nousseet viime aikoina.
Konetyön hinta on kuitenkin noussut tämän vuosikymmenen alusta melko paljon. Samaan aikaan on nousseet myös esim. huoltokulut. Mm. nekin kulut koskee myös maataloustraktoreita joiden käyttökulut vaikka metsätöissä on yhtälailla nousseet.