Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 12,841 - 12,850 (kaikkiaan 13,756)
  • Puuki

    Korjuun kulut on nousseet mm. palkkakustannusten nousun takia. Kantohinnat on laskeneet.  Ja korjuukulut pienentää osaltaan kantohintoja. Se on totta.

    Mutta tuo ap:n väite (n. puolet korjuukuluista ilmaa) ja sen epäkohdan korjautuminen mo:n oman korjuun mukaan ottamisella. Eihän se ole käytännössä mahdollista mitenkään.

     

    Puuki

    Riski on suunnilleen sama. Ostohinta/motti pienempi kuin etelämpänä ellei ole ylihinnoiteltu.

    80-luvun lopulla tuli metsäopetukseenkin mukaan norm. talouslaskentaa myös metsän kasvatuspuolelle.

    Puuki

    Siinä on vähintään kakskummaa vastakkain, kun  pitäisi kasvattaa taimikko tiheässä jos on hirvituhoja tai lumituhoja odotettavissa. Samalla pitäisi kuitenkin saada harvennuspuulle riittävästi kokoa ja kasvunopeutta, jotta jotain tuloa voisi odottaa ennen eläkeikää.

    Tavallisesti parempi olisi kuitenkin pystyssä pysyvä metsä kuin tuhojen takia aikaistunut päätehakkuu.

    Puuki

    Joo, melko  hankala yhtälö. Varsinkin ketjujen käyttö maantiellä. Hitaasti ajamalla lumisella soratiellä onnistuu, mutta ei saa ajaa asfalttiteillä. Käyttöveron lisämaksu oli 5 €/pv jokin vuosi sitten, se ei olisi suurin ongelma, lisäkulu silti. Metsäperäkärryyn saa pikakiinnityksellä perävalot, mutta aika homma kokonaisuudessaan.

    Vähiin jäisi hankkeet n. 7 m³ kuormilla ajettuna   metsäkuljetusta ja matkarahtia.

    Puuki

    Käsitin sen niin, että Pohjonen oli laskenutkin vuosittaisen hiilensidonnan Suomessa lisääntyvän nimenomaan nykyisen metsänhoidon (ml. hakkuut) jatkuessa keskimääärin sen 250 €:n edestä  hakkuusäästöjen lisääntymisen vuoksi. Museoinnista ei siten ole kysymys.

    Kuka niistä hiilitonneista muuten perii rahat, kun kuitenkin niillä kauppaa käydään ?

    Puuki

    Menoille ja tuloille lasketaan se 3 %:n korko , kun kiertoaika on 70 vuotta.

    Jees-miehelle : pitää olla selvillä myös kasvupaikan puuntuotoskyky ennen kuin mitään kannattavuutta voi arvioida laskemalla.

    Puuki

    Voi olla niinkin.  Pystyisi sen hiilitaseen ja -maksun  määrittämään  melko edullisestikin, mutta se ei  tietenkään sopisi kaikille. Esim. laserkeilaustuloksista kasvua vastaava hiilimäärä ja vähennys sen mukaan vaikka verovähennyksenä. Omatoimista  ja -kustanteista on nykyään jo melkein  kaikki hommat, joita ennen tekivät jotkut muut kuten pankkitoimihenkilöt pankkiasioinnissa. Aika yksinkertaista olisi itsekunkin laskea tilakohtainen  h-tasekin, kun kasvutiedot on kuitenkin jo kerätty valmiiksi.

    Puuki

    Muutaman kilometrin jatkettu lähikuljetusmatka päätien tms. varteen vois olla kannattavaa ja mahdollista joskus. Siitä jatkokuljetus niillä uusilla isoilla rekoilla.

     

    Puuki

    Metsäuutisten mukaan metsänhoitotieteen dos. ehdottaa, että   EU alkaisi maksaa mo:lle nettohiilensidonnasta maksua todellisen tilanteen mukaan. Aluksi konaishiilen sidonnan mukaisesti ja sitten joka vuosi nykyisen metsänhoidon mukaisesti, jolloin hiilen sitoutuminen lisääntyy pikkuhiljaa ( keskimäärin 250 €/a , kun lasketaan keskim.pinta-alan palstalta)

    Oikein kannatettava ehdotus.

    Puuki

    Taisi olla harrastelijan esimerkki kuivalta kankaalta, kun kasvu noin pientä.

    Tässä yksi esimerkki GOMt-kankaalta :

    Maapohjan arvo 300 €, kiertoaika 70 v. , kokonaiskuutiomäärä/ka = 360 m³

    uudistuskulut : laikutus tr:lla 75 € , ku-istutus 500 € (netto)

    Varhaishoito : 65 € ( 5.v) ,  Taimikonhoito : 85 € ( 15.v.)   (netto, tuet mukana)

    Eh : 35 x 10 € = 350 € (35.v)  ,  2-harvennus : 80 x 20 € (keskihinta) = 1600 € ( 55v.)

    Päätehakkuu : 245 x 32 € = 7840 €

    Korkokanta 3 % ,   Lopputulos :  menot = 2375+ 4553 + 444+ 432 = 7804 €

    tulot  = 985+ 2493+ 7840 =  11318 €

    =>  + 3614 € .

    Jos haluaa tuoton nykyarvon, se kerrotaan diskonttaustekijällä : 0,1263 x 3614 = 456,45 €

     

Esillä 10 vastausta, 12,841 - 12,850 (kaikkiaan 13,756)