Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Palataan vielä tälle ”astialle” . Harvennushakkuut lisää tukkipuun tuottoa ja hakkaamattomuus vähentää sitä. Ero on käsittelemättömään n. 70 % enemmän tukkia/kiertoaika. Siis hiilensidonnan kannaltakin on paljon parempi, jos metsänhoidot tehdään ajallaan jotta puuta kertyisi pidempiaikaisiin varastoihin.
Harvennushakkuu pinta-alat on olleet aiempina vuosina n. 300 000 ha /a (nykyistä määrää en tiedä, lienee samalla tasolla) mutta rästejä on silti syntynyt koko ajan enemmän: ensiharvennuksiakin on tekemättä liki 100 000 ha.
Harvennushakkuiden vaikutus kasvuun riippuu monista eri tekijöistä. Harvennusreaktio (kasvun lisääntyminen harv. jälkeen) vaihtelee mm. puulajin, puiden iän, kasvupaikan, harvennusvoimakkuuden ja harvennustavan mukaan. Kuusella varovainen harvennus jopa lisää kokonaiskasvua välittömästi harvennuksen jälkeen. Männyllä harvennus yleensä vähentää alkuun jonkin verran kasvua -viive voi olla 2 – 10 vuotta- mutta palautuu sitten ennalleen.
Kaikenkaikkiaan kasvun vähenemä (kuten on jo todettu aiemminkin) , jos hakkuut lisääntyisi ~ 15 milj.m³/a , ei olisi kuin murto-osa vuotuisesta puuston ”kasvun säästöstä”.
Tehokkuus riippuu niin paljon sahuristakin. Hyvä ammattilainen kunnollisella kalustolla sahaa helposti kaksinkertaisen määrän tavaraa samassa ajassa kuin joku toinen.
Usein ne tukit, jotka ei kelpaa ostajille, on vielä kelpo tavaraa omaan käyttöön. Silloin arvonlisää puulle tulee sahuutuksella paljon. Aputyövoima pitää olla omasta takaa. Jos kaikki pitää teettää vierastyövoimalla ei ehkä kannata.
Onhan niitä metsänomistajia, jotka urakoi metsäkoneilla vieraillekin. Tunnen ainakin pari sellaista täältä lähistöltä. Korjuutaksat on samalla tasolla kuin varsinaisilla mesäkoneyrittäjilläkin.
Työnjohtokuluissa voi säästää muutaman euron ja useamman puutavaralajin myynti eri ostajille lisää vähän myyntituloja. Mutta ihan selvää on että ei ne korjuuukulut siitä käytännössä muutu. Vai pitäisikö jokaisen mo:n hankkia oma koneketju, jotta vältytään palkan sivukuluilta ?
Hyvähän se on miettiä uusia mahdollisuuksia huonon puun hinnan kompensoimiseksi, mutta tämä maataloustr.vetoinen puunkorjuu-idea ei vain taida sellainen olla, kuin ehkä jossain poikkeustapauksessa.
Kuusella varsinkaan ei onnistu nopean kierron kasvatus kunnolla. Tukkia pitäisi tosiaan saada eikä sitä tule kovin nopeasti mutta suht. paljon kunhan jaksaa odotella.
Yhden-kahden tukin puiksi saattaisi onnistua kasvattaminen tavallista harvemmassa asennossakin ilman ylisuuria oksia. Jos istutuksen tekisi siten, että ainakin yhteen suuntaan heinimisen ja risujen raivauksen voisi tehdä traktorin niittokoneella/murskaimella, niin taimikonhoitokulutkin jäisi tavallista pienemmiksi. Min. määrä kasvatettavaksi kelpaavia taimia on 1200 tai 1300 kpl/ha. Osa voisi olla tietysti muutakin puulajia kuin kuusta.
Raakiksi menee . Motomitta jos on luovutusmittana pystykaupassa , niin tukin hinnalla.
Ostajat on jo huomioineet raakit kantohinnoissa etukäteen.
95 l keskikoko oli 1800 kpl/ha istutusmäärälle eikä siitä kovin paljon sen enempää tule ilman lannoitusta rehevälläkään maalla. Jos keskikoko nousee vähän, niin mukut yleensä lisääntyy.
Oikein harva istutus vähentää jo sitten kokonaiskasvuakin. Mutta voi olla mahdollista saada parempikin tuotto olosuhteista riippuen. Esim. Istutus+luontainen uudistus onnistuessaan jo parantaisi tilannetta.
Tikkaa heittämällä ei välttämättä onnistu, joskin on ollut juttua kokeesta , jossa simpassit onnistui paremmin tikanheittotyylillä sijoituksissaan kuin asiantuntija sijoitusneuvojat.
Metsänkasvatusta vastaavaa riskiä voisi edustaa esim. asuntoihin tai asuntorahastoihin sijoittaminen sopivalla aikavälillä. Ei niitä summassa kannata tehdä kuten ei metsäsijoituksiakaan.
Paljonko nim. Jovain arvioi korjuunkustannusten alenevan, jos kilpailu olisi entistä vapaampaa ?
Joskus aiemmin oli maataloustraktorin kustannuksista jokin lopputyö linkki. Siinä tr. työtuntihinta oli saatu n. 52 €:ksi /h ja korjuukulut keskimäärin vähän yli 14 €/kiintomotti. Muistaakseni kohde oli isohkoa (n. 90 l) mäntymetsän harvennusta. Jonkin verran siinä on etua vs normaali pystykaupan motokorjuuketju, koska se n. 2,8 €:n työnjohto+hallintokulu jää pois. Mutta ero ei ole iso, koska jonkunhan on joka tapauksessa hoidettava logistiikka metsän ja tehtaiden välillä ja työnjohto muutenkin. Ei se ilmaista ole tekipä sen kuka tahansa.
Täällä pohjoisempana, jossa talvikelejä on vielä toistaiseksi ainakin riittänyt hyvin, metsäautoteiden kustannukset ei välttämättä nouse kovin suuriksi. Riippuu tietysti mm. metsälön sijainnista ja maaperästä paljonko niitä kuluja tulee.
Tienhoitokulut on lisääntymässä, kun kunnan avustukset vähenee, vaikka kiinteistöverot nouseekin. Vanhoista asuinrakennuksistakin menee kiinteistövero usein korkeamman vapaa-ajan asunnon vero%.n mukaan.
Asumisen keskittäminen kasvukeskuksiin vähentää maaseuden elinvoimaisuutta ja on varmaankin esim. vihreiden päämääränä. Vaalikarjaa haalitaan toki muidenkin puolueiden toimesta mielellään kaupunkeihin. Hetken se maaseudun alasajo voi toimiakin kohtuullisen hyvin, kun esim. niitä edullisia elintarvikkeitakin voi ostaa muualta, mutta eihän se toimi pitkityksessä. Asumisen kalleus ja slummiutumisongelmat lienee niitä yleisimpiä.
Ei metsänkasvatuksella pärjää muihin sijoituskohteisiin nähden edes E-Suomen parhailla kasvupaikoilla. Mutta usein muut arvot ja tarpeet ratkaisee enemmän kuin tuotto-odotukset.
Puunoston nollaraja ei mene sen mukaan onko alueella asutusta vai ei. Kantohinta vain alenee sen mukaan kuinka paljon tulee lisää esim. kuljetuskustannuksia. Tyhmää olisi hukata vuosikymmenten panostukset metsänkasvun parantamiseen ml. yhteiskunnan panostukse siihen joidenkin tekemällä tehtyjen sanktioiden vuoksi, eikä sitä ole näköpiirissäkään. Koska jos hatusta vedetyt hiilipäästöverot tulee voimaan, niin niitä on tarkoitus maksaa ennen kuin lopettaa jo hyvällä alulla oleva uuden sukupolven puutuotteiden valmistus.
Eteläisemmän Euroopan ja naapurimaankin metsäteollisuus vihreiden ohella,tietenkin hykertelee mielissään jos se saa odottamatonta kilpailuetua typeristä päätöksistä, jotka ei perustu mihinkään todelliseen vaan sopivasti sovellettuun” tietoon”.
Hassit ja Pietikäiset pitäisi pistää jollekin lyhyelle metsäkoulun kurssille, jotta eivät puhuisi puutaheinää kun kerran muka ovat Suomen edustajia olevinaan.