Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Kysymys on liikenteen päästöistä. Ihan kuten liikenteen sujuvuudestakaan puhuttaessa kyse ei ole minun liikkumisen sujuvuudesta, vaan liikenteen sujuvuudesta.”
Ahaa. Nyt ymmärrän. Kysymys onkin siitä, että ”älkää tehkö niin kuin minä teen (jos hinnat halpuu) vaan niinkuin minä sanon”.
”:”-Muovirimpula näytti olevan, ei mitenkään vakuuta, jos sahassa on vanhanaikaiset kierrekorkit. ”
Mitä vikaa kierrekorkeissa on ? Minulla oli kerran vähän aikaa saha , jossa korkki oli korkkia eikä mitään keinomateriaalia. Silläkin sahalla sai puun sahattua poikki. Justeeri on vanhanaikainen saha.
Niinpä. Jos säästötilillä on 10 euroa ja sen korko on sellainen, että summa kasvaa joka vuosi n. 2 eurolla, niin se summa ei kutistu vaikka siitä ottaa pois 1 euron vuodessa.
”Kaikki paitsi purjehtiminen on turhaa” taisi olla Lasse Mortessonin laulussa.
Mutta olisihan se harrastuskoneena käypänen – pieni ajokone, jolla voi tehdä muutakin kuin ajaa ensiharvennuspuita pinoon.
Ajotaksa on pieni ja kone kallis. Mutta e- harvennusmetsän kapeat ajourat , jos hakkuukin onnistuu tehdä niiltä tai ilman uria manu-hakkuuna, lisää metsän kasvatuksen tuottoa. Pieniä leimikoita ei muutenkaan kannata ajattaa isommilla koneilla siirtokulujenkaan takia. Eikä pienille kuvioille saa aina ajokonetta vaikka haluaisikin.
Hiilivarasto pienenee hieman suhteessa siihen tilanteeseen, että hakkuita ei lisätä.
Mutta sitä pienenemistä muuten ei tapahdu .
Sitä olen kritisoinut, että se hiilivaraston suhteellinenkin pieneneminen ei olisi melko nopeasti korjautumassa nykyisellä metsänhoidolla ja joillain pienillä lisäyksillä siihen.
”Yritin edellä hienovaraisesti korjata Puukin käsitystä metsien hiilivarannosta. Ei metsiemme hiilivaranto pienene lisähakkuista. Varannon kasvunopeus sen sijaan hidastuu lyhyellä aikavälillä.”
Ei pienene, jos verrataan pystypuun lisääntymiseen esim. seur. 10 vuoden aikana. Jos heti lisättäisiin hakkuita 15 milj.m³/a , niin pienenisi varasto hetkellisesti, (jos ei oteta lukuun esim. öljyn käytön korvautumista puulla.) Eihän se hakkuusäästö sentään ihan niin nopeasti lisäänny vaikka onkin lisääntynyt jo vuosikymmenten ajan ja jatkaa sitä.
Hiiltä jää ja sitoutuu metsään paljon nopammin kuin usein luullaan. Koivun kasvatusta tulisi tukea ”hiilensidontapalkkiolla”, joka kattaisi koivun istutusten suojaamisen hirvi-ja jyrsijätuhoilta. Verkko ja myyräsuojat on melko pieni kustannus, kun verrataan ra-koivun hiilensidontamäärää sille sopivalla kasvupaikalla.
Uutissivulla oli esim. koivun kasvatuksesta, jossa vasta 16 vuotiaaseen koivikkoon oli tulossa ensiharvennus, jossa h-poistuma olisi 60 m³/ha. Hiiltä oli siis sitoutunut puustoon(ja maahan osa) n. 135 t. Esim. 20 €:n/t päästömaksutasolla se olisi 2700 €.n edestä puhumattakaan metsän tulevasta kehityksestä ja lisääntyvästä hiilensidonnasta.
Jollain 1500-2000 €:lla / ha saisi jo hyvinkin suojattua koivikon kasvun ja hiilen keruun yhteiseksi hyödyksi nopealla tahdilla.
Ehdotusta saa Eu:n hiilitaseneuvottelijat vapaasti käyttää Suomen etujen turvaamiseksi yhteisen hyväksytyn päämäärän toteuttamiseksi ilmastonmuutoksen torjuntatalkoissa.
Ei Saksan autobahneillakaan saa enää nykyään ajaa mitä nopeutta tahansa. Siellä on jo rajoitukset niin kuin muuallakin.
Muovituotteita ja puuvillaa pystytään korvaamaan puuperäisillä tuotteilla, mutta sitä ei oteta huomioon hiilitaselaskelmissa, vaikka pitäisi. Fosiilista alkuperää olevat muovituotteen on muutenkin haitallisempia ympäristölle ja niistä pyritään eroon esim. pakkausmateriaaleissa.
Jos hakataan heti se 15 milj.m³/a enemmän kuin ennen, niin vähentäähän se hiilivarastoa lyhytaikaisesti. Mutta ei se vähennys tulisi yhdessä eikä kahdessa vuodessa, ja jatkokehitys riippuu mm. siitä millaisista metsistä lisähakkuut on tehty. Keskenkasvuisten metsien päätehakkuut, joita niitäkin on jonkin verran tehty (MH) uuden metsäalain tultua voimaan, voitaisiin lopettaa ja keskittyä pääasiassa harvennushakkuiden lisäämiseen.
Vois kai ne Lukessa olevalla asiantuntemuksella laskea kuinka nopeasti kasvun yleinen lisääntyminen ja sen keskittyminen pitkäaikaisempaan h.varastoon eli tukkipuuhun harvennushakkuiden seurauksena korvaisi lisääntyneen puun käytön vähentämän hiilivaraston, kun samalla pystytään korvaamaan fosiilisen öljyn käyttöä. Lahoriukupuun aiheuttama hiilivaraston vähentyminen päinvastaisessa tilanteessa tulisi tietysti laskea mukaan nettovaikutukseen.
Tuosta arvonsäilymistaulukosta :
Karvalakkimallin keskihintainen auto säilyttää parhaiten arvonsa, niillä on eniten kysyntää. Kalliimmat ja enemmän lisävarusteita sisältävät autot ei ihan kärkeen luonnollisesti yllä. Eikä ajokilometrien määrät näy tilastossa ollenkaan. Paljon ajetut ei myöskään yllä kärkeen. Ja viimeiseksi: ed. oleva ei koske ranskalaismalleja.