Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tietysti hiilivarasto pienenee aluksi jos hakkuita lisättäisiin max. se 16 milj.m³, joka jossain on ollut esillä. Lähtötilanteen määrittäminen on Suomen ja muutaman muunkin maan kannalta epäedullinen. Siihen kun lisätään se virhe, mikä tuli ilmi esim. vihreiden kirjoittamassa lehtiartikkelissa, jossa kokonaiskasvu oli vanhojen inventointitietojen mukainen eli n. 100 m³/a (liki 10 % liian vähän) , niin saadaan sopivia olettamuksia aikaan.
Kun hiilensidontaa pitäisi saada 10- 15 vuoden sisällä lisättyä nykyisestä, siihen luulisi löytyvän muita keinoja kuin maksaa epäoikeudenmukaisen laskentamallin avulla keksittyjä sakkoja päästöoikeuksista. Vaikuttaa että isomman oikeudella vain sanellaan pienempien maiden syyksi omat aikaisemmat päästöt. Isot päättäjät on varmaan olleet nuoruudessaan koulukiusaajia.
Lahopuun- ja muuta monimuotoisuuden lisäämistä pystytään tekemään muutenkin kuin metsiä säilömällä pystyyn, joka ei ole edes itse asian eli hiilidioksidin säilönnän kannalta toimiva menetelmä.
Hakkuiden vähentäminen hiilensidonnan lisäämiseksi ei toimi. Jos ei harvennushakkuita tehdä tarpeeksi, niin ötökkätuhot lisääntyy samalla kun ohutta lahopuuta hajoaa hiilidioksidiksi entistä enemmän. Kirjanpainajatuhot lisääntyi myös lähimetsissä niillä kokeilluilla, joissa on ” enallistettu” turvemaakuusikoita pystyyn tappamalla. Se vähentää kasvua ja lisää co2:n haihtumista entisestään.
Hiilensitoutumisen lisäämisellä on kiire; sillä on perusteltu hakkuiden rajoittamista. Mutta myös päätehakkuumetsien viljely esim. istuttamalla nopeuttaa hiilen sitomista . Esim.Ra-koivikko kasvaa jo 0- 20 vuoden aikana yli 4 m³/ a keskikasvua, joka on samalla tasolla kuin vanhan 70-80 vuotiaan metsän keskimääräinen vuosikasvu vastaavalla kasvupaikalla.
Ruotsin ex. ministeri Göran P. kertoi lehtihaastattelussa sen ongelman tässä metsän kasvatuksen päästökeskustelussa : Euroopan ministerit ei ymmärrä pohjoismaisesta metsänkasvatuksesta ja sen ympäristövaikutuksista juuri mitään.
Kun kauppakirjaan on merkitty pystypuuleimikolle ”kesäkorjuukelpoinen” niin silloin jos metsänhakkuuoikeuden omistaja hakkuuttaa tai ajattaa puut väärään aikaan, vastuu on ostajapuolella. Teiden/kulku-urien korjauskulut kustantaa ostaja, samoin menetettyjen puiden arvon.
Esim. kun korjuu epäonnistui ed. esimerkissä, josta kerroin ketjussa, ajokone tuli yli viikon myöhässä moton jälkeen ja keli ehti muuttua huonoksi. Firma korjasi kulku-urat ja maksoi korvausta puista.
Samantekeväähän se on kuka ne ajaa lopuun . Sitä vain että kun nyt keskustelupalstan kovin päästöttömän autoilun puolestapuhuja onkin aikeissa hankkia päästölähteen, niin tuli mieleen että onko tuulen suunta kääntynyt vai mistä on kysymys 🙂
Käytetyt dieselit on kaikkein saastuttavimpia. Sen vuoksihan niitä Euroopan suurkaupungeissakin ollaan kieltämässä. Jos oikein ymmärsin, niin Gla taitaa olla ulkoistamassa tulevia päästöjä uusien autojen ostajien kontolle (?).
Harrastehommaahan se kelkalla tai mönkijällä puiden ajaminen on. Mutta on niitä huonompiakin tapoja muuttaa ruisleipä lannotteeksi.
Sitä vaan tuosta kuormaimen ja köyden käytöstä juontamiseen, että on sen luokan innovaatio, jotta varmaan vähintään joka toinen kuormaimen käyttäjä on sitä ihan itekseen keksinyt kokeilla.
Ainakin Storalla oli pitkä käyttökatkos jossain vaiheessa , taisi olla juuri tuolloin. Rakensivat uutta.
Ei se kuormaaja ole sen kovemmalla rasituksella kuin muutenkaan jos vedetään yhtä runkoa tasaisesti. Riehumista ei kestä mikään.
Kuormausta tehdessähän se sinullakin katkesi, vai ymmärsinkö jotenkin väärin ?
Jätkäkö se on kehittänyt kuormain/köysi tekniikan ? Ei kukaan siitä maininnut kun jo vuosia sitten kerroin siitä tällä palstalla. On tainnut olla yleisessä käytössä jo pitkään ihan ilman pyörän keksimistä uudelleen.
Yksi iso metsäyhtiö tekee sen n. miljardin voiton ei koko Suomen metsäteollisuus. Ei se ole niin paljon muuttunut yhtenä vuonna, vaikka dollarin halpuminen ja puun hinnan laskeminen on varmaan lisännyt voittoja.
Ainakin ensiharvennuskuitupuun hinta laski v.-15 keväällä kemeratuen verran.
Pankkien rahastot ym. on rahantekokoneita, kun tuottoa tulee ylä-ja alamäessä ja palkkiot on tapissa. Nykyisinhän asiakkaat tekee pankkien työt pääosin. Omilta koneilta hoidetaan tilit ja maksut ja maksetaan tilinpitopalkkiot kuitenkin pankeille. Pankit on ulkoistaneet työt asiakkaille ja kerää monenlaisia maksuja vielä siitä, muut maksut vielä päälle, jos jotain palvelua haluaa.
Sitten jos tai kun käteinen raha lopetetaan, saa pankit vapaat kädet kontrolloida koko maksuliikennettä ja hinnoitella ne rahan tarpeensa mukaan.