Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ra-koivun taimia tarvitaan samassa suhteessa vähemmän kuin aikasemmat suositukset on olleet ( 1600 / 1800 ku-tainta). Kuusen taimia tarvitaan 1300-1400 kpl/ha. Koivun taimia vähän alle 1200 kpl. Kasvupaikan mukaan sitten säätöä puoleen tai toiseen.
BTC on noussu nyt viikossa n. 27 %. Pitäisköhän satsata sinne eikä metsänhoitoon. Puun hinnassa vastaava nousu kesti 30 vuotta ennen kuin tapahtui.
Täällä päin on ainakin niin valistuneita ostajia, että itsekin hoksaavat katsoa metsän tarvetta harvennusten tullessa. Siinä on helppo mo:n kertoa silloin myös oma kantansa sopivasta harvennusajankohdasta ja -tavasta ym:sta.
Ero on mitättömän pieni esim. 50 tai 100 l harvennuspuuston välillä kokonaisuuteen nähden. Tarkan päästöeron saat laskea vaikka itse. Molemmat puustot voidaan myös hakata vähäkulutuksisella pienellä metsäkoneella.
Harvennukset tulee tehdä metsän ehdoilla tarpeen mukaan eikä korjuuyrittäjän. Korjuun CO2-päästöt on n. 16 % korjatun puuston sitomasta hiilestä joten päästöjen ero esim. 50 l ja 100 l puuston välillä on mitätön kokonaisuuden kannalta.
30 vuodessa (usein jo 20 vuodessa) ehtii kasvaa hakatun rakennuspuun tilalle uusi hyvin hiiltä sitova kasvatusmetsä, jos uudistamisesta on huolehdittu.
Hirvet syö joka tapauksessa aina jonkin verran myös männyn taimia/oksia. Niiden ruokailutottumukset ratkaisee.
Lisääntyvä CO2-pitoisuus lisää kasvua. Kasvihuoneissa esim. tomaatti lisää kasvua 70 % CO2 lisän avulla.
Kyllä myös maanpinnalla oleva CO2-pitoisuus vaikuttaa kasvien kasvuun . Mutta haitat on etuja suurempia.
Terijoen hallituksen kaikuja minimuodossa nykyaikaan.