Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pankkeja on konkurssin partaalla esim. Italiassa, vaikka korot on matalalla.
Viimeksi korot oli ~ 4 – 5 % 2000-luvulla, kun teknologiakupla puhkesi. Nyt ollaan samaan suuntaan menossa, kun yleisesti luullaan että kasvu ei (taaskaan )lopu. Mutta se kasvu on pitkälti näennäistä, koska on tapahtunut investoinneista tinkimällä, vähentämällä väkeä.
Uutisissa kerrottiin dieselautojen Euroopassa myynnin jo hiipuneen alle 50 %.iin yli 53 %:sta .Mutta (yllatusyllatus) siivun dieseleiden myynnin hekkenemisestä veikin bensamoottoriset eikä vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivat kotterot, joiden myynti oli pudonnut muutaman kymmenyksen (~ 4,5 —-> 4,2 %:iin).
Korot nousee jossain vaiheessa, mutta milloin, siitä on vain arvailuja. Silloin olisi hyvä piensijoittajienkin olla jo hyvä olla myynyt pörssiosakkeensa ; suursijoittajat sen tietenkin on jo tehneet. Esim. Op:n sijoitusneuvoja kertoilee, että ”piensijoittajille ajoitusta tärkeämpää on riskinsietokyvyn arviointi ja säästäminen ”. Ja niinhän se onkin, nimittäin pankin kannalta.
Hienojakoisella kankaalla ei tarvitse kuin sataa muutama tunti kunnolla vettä, niin olosuhteet muuttuu helposti ajokoneelle haastaviksi kesäkorjuuussa. Muutama vuosi sitten oli iso ajokone vaikeuksissa päätehakkuun puun ajossa, kun kone kynti pohjaansa myöten kokoojauria pitkin 25 k-m³ kuorma päällä. Kuski kertoi polttoainetta menevän 80 litraa tunnissa ja jälki oli metsässä kurja. Kaivinkoneella ne jäljet piti tasoitella ja uran varresta kaatuili puita useana vuonna korjuun jälkeenkin.
Olen samaa mieltä Gla:n kanssa autoilun taseen kyseenalaisuudesta. Autoilusta kerätään veroja n. 7 mrd € / a mutta teiden kunnossapitoon ja rakentamiseen siitä ei käytetä kuin murto-osa. Taisi olla n. 1 /5 -osa .
Pyöräteitä on riittävästi esim. Oulussa, johon ne hyvin sopivatkin. Haja-asutusalueilla h-autojen käyttö on pakollista huonojen julkisten ja useimmiten pyöräteidenkin puuttumisen takia. Sen vuoksi autoilua ei pitäisi tehdä liian kalliiksi. Työssäkäynti ym. välttämätön kulkeminen vaikeutuu .
Eikö tuohon voisi tuunata vielä kuljettajalle paikkaa ja jarruohjausta ? Pito paranisi painon lisääntyessä. Vai loppuuko teho ?
Sopivilla lähtöarvoilla määritetty hiilensidontataso sopii varmasti erittäin hyvin niille maille, jotka ovat viime vuosikymmenellä hakanneet suhteessa enemmän puuta kuin mitä Suomessa on hakattu. Suomalaiset kustantaa sakoilla niiden maiden hiilipäästöjä, joissa puuta on käytetty paljon.
Toinen asia on vielä se summittainen arvio hiilensidonnan epäedullisesta muuttumisesta, jos hakkuita lisätään jonkin verran nykyisestä. Vanhan metsän vuosikasvut on yleensä n. 1/3 -osa 25 -45 vuotiaan metsän kasvusta vastaavalla maalla. Ja kun harvennustarpeessa olevia metsiä on Suomessa satojatuhansia hehtaareita (eh.harvennusrästejä liki 100 000 ha), niin ei mene oikein jakeluun, miten niiden jättäminen keräämään hiilivarastoja toimisi todellisuudessa. Kasvumallinnusten ja käytännön mittausten mukaan harventamaton metsä on tuottanut hiilidioksidiksi hajoavaa puuta n. kolmasosan jo metsän ehtiessä 70 vuoden ikään. Suurin osa pienpuuta joka lahoaa aikaisessa vaiheessa.
Harvennuspuun kerääminen lisää tukkipuun osuutta kokonaiskasvusta huomattavasti, sitä puuta jonka käyttöä pitäisi suosia myös viherpuolueen pääjohtajankin mielestä.
Koivun viljelyhän olisi eräs nopea tapa lisätä hiilen sitoutumista puuhun ja maahan. Kasvaa niin nopeasti, että ei voi väittää vaikutuksen tulevan liian myöhään vaan tapahtuu jo pitkälti sen 5 – 15 vuoden aikana, joka kuulostaa olevan se kriittinen aikaraja tällä kertaa.
Maaperän kasvihuonekaasujen liikettä voi olla vielä hankalampi määritellä. Metaania muodostuu eniten hapettomissa oloissa ja siten esim. kuivatusojien tekeminen saattaa vähentää kokonaispäästöjä, varsinkin kun se lisää samalla puuston kasvua.
90-luvulla rakennettiin hirsimökki hengittävällä rakenteella , jossa lisäeriste puukuituvilla pantiin sisäpuolelle, hirsipinta jäi ulkopuolelle. Sisäpuolelle hirsipaneeli. ”Luomurakentamisen” asiantuntija Panu Kaila suosittelee lisäeristyksen tekemistä hirsirakennuksissa ulkopuolelle, jolloin seinän tiiveys pienenee rakenteessa sisältä ulospäin mentäessä. Mutta hyvin on toiminut toisin päin tehtykin. Enemmän vaikuttaa hengittävyyteen ja kestävyyteen se onko kosteussulku muovista vai ei ja miten pintarakenne toimii ulkoilmassa.
Lamellihirrestä rakennetun voinee laskea myös ns. oikeisiin hirsirakennuksiin ellei liima-aine aiheuta allergiaa tavalla tai toisella.
Puurakennukset ja varsinkin oikeat hirsirakennukset olisi hyvä keino vähentää nykyajan vitsausta eli hometaloja. Uudet rakennusmääräykset ei vain oikein tue sitä, vaan pyritään energiatehokkuuteen rakenteiden paksuutta kasvattamalla. Samalla kasvatetaan tietysti monen eri toimijan rahapussejakin. Energiatodistus yksi esimerkki uusista turhakkeisen mallisista rahankeräysautomaateista.
Kertakäyttökulttuuri lisääntyy ja kuitenkin samalla pyritään ekologisuuteen jotta tuottavaa puuhastelua olisi riittävästi jokaiselle.
Omatekoinen vanerinen pulkka ei paina juuri mitään tehokkaan kelkan perässä. Jos esim. on jonkinlainen hankikeli tai vähän heikosti kantava ura muuten,niin leveätelainen kelkka ja tasapohjainen suksipulkka kulkee pinnalla. Riipuu olosuhteista ja hommasta onko kevyempi kelkka sopivampi vai ei. Puita olen ajanut sekä pienemmällä että isommalla kelkalla. Käytön oppiminen on se ratkaiseva tekijä ei kelkan koko. Kapeatelaiset on sitten hupikäyttöön erikseen.