Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sen vielä lisään kelkalla ajoon, että suht. painavalla ajaa paljon isomman kertakuorman kuin kevyemmällä . Rekenä oli joskus nytkällä varustettu rautareki. Polttopuita ja lyhyitä tukkejakin on parempi ajaa isolla vanerista tehdyllä pulkalla, jossa on vanhoista laskettelusuksista tehdyt jalakset ja reunavahvikkeina metalliset kulmalistat. Helppo kuormata vaikka olisi isojakin puita eikä kaadu .
Viimeksi kun ajoin kelkalla polttopuita lammen jäätä pitkin oli jäällä lunta n. 5 cm. Siihen ei mitään aaltoja synny. Rantakoivikon pehmeän maaston harvennuspuiden ajo onnistui paremmin kelkalla kuin olisi onnistunut metsäperäkärryllä . Helposti menee monta tuntia ajoaikaa hukkaan jos traktori esim. jää kiinni pehmeään maastoon. Ilman ajouria tehtynä rantapuustokin säilyy parempana.
Lammen ja järven jäällä on kelkan nopeudesta hyötyä, kun ajomatka on esim. 500-1000 m suuntaansa. Ei tarvitse 150 km/h päästä, 100 km/h jo riittää hyvin.
Kesäkeleillä 4-veto Valtralla ja metsäperäkärryllä.
Hyvät reitit kun ajaa etukäteen kelkalle, niin kyllä hyvin liikkuu puut. Pidemmällä matkalla nopea, kun vauhtia voi pitää enempi. N. pari pinokuutiota kerrallaan. Hankikeleillä paras kuljetusväline polttopuille.
Ajelin myös muutama vuosi sitten viimeksi. Kelkka on Polariksen Widetrak jatkoperällä.Vielä ihan uudenveroinen vehje,vaikka ikääkin sillä jo on, kun niin vähän ajettu.
Oliko eurooppalaisen 5 vuoden korottomalla rahoituksella saatavan auton merkki Volkkari ?
Uusi farmari Golf taisi vasta tulla myyntiin ; neljällä pakoputkella, jotta ehtii jokaisesta pytystä tulla pakokaasut varmasti kunnolla ulos ennen seuraavia liikennevaloja.. Sen voisi jopa ostaakin.
Kun jostain saisi 15 %:n koron 5 vuodelle, auton saisi ilmaiseksi.
Kukas ne uudehkot polttorimoottoriautot käyttää loppuun vai paaliinko pitäis laittaa?
Se onkin ympäristöystävällistä, kun vaihdetaan sähköautoihin, joiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin p-m.autojen, ja vanhat autot paalataan muka ympäristölle ystävällisempien kärryjen tieltä.
Markkinamiesten vouhotusta.
Onko tuo Peten esimerkkikohde todellinen tapaus vai keksitty esimerkki ?
Keski-Suomessa tehty ojitus pallosararämeellä, josta on tullut puolukkaturvekangas : mä-.taimikko (alunperin alle 20v. kp 2,7 m, n. 1700 kpl/ha) oli kasvanut 53 vuoden kokonaisikäisenä puusto oli vasta 100 m³/ha .
Koivut kasvaa nopeammin kuin männyt, mutta männyt ei selviä ilman useita taim.hoitoja koivujen kanssa. Puolukkaturvekankaitakin on tietysti monenlaisia ja kasvut vaihtelee, mutta vähän optimistiselta kuulostaa esimerkin hakkuukertymät silti .
Hyvien ptkg:n kunnostusojitus on kannattavaa tutkimustenkin mukaan. Mutta jos kannattavuuksia lasketaan, pitää tietysti ottaa mukaan ojituskustannuksetkin, kuten muutkin menot (ylimääräiset taimikonhoidot) ja tulot.
Varmaankin kuten AJ sanoit lupapolitiikasta, mutta jotain vaikutusta on hakkuiden vaihtelullakin ja myös taimikoiden laadulla. Esim. 2007 oli tehty päätehakkuita yli 50000 ha enemmän kuin esim. 2001, jolloin hakattiin suht. vähän. Yleensä 1996 vuoden jälkeen muutamia 10-tuhansia ha /vuosi vähemmän kuin -07 ; harvoina vuosina melkein yhtä paljon. 1990-luvun alusta ei enää löytynyt tilastoja.
Mononen ostaa pylväitä myös hankintana. Muut lajit sitten niistä parhaiten maksaville. Männyn siemenpuut vahvistaa aluksi juuristoa ja tyveään ennen koko puun kasvun parantumista. Ennen se oli huono asia mo:lle, kun tukit mitattiin latvamitalla. Motomitalla ei enää ole samaa ongelmaa.
Hirvitiheyden maksimit osuu ~ 10-15 vuoden päähän siitä kun on tehty tavallista enemmän päätehakkuita. 2000-luvun alkupuolella taisi olla 1990-luvun alun hakkuiden vaikutusta (-93 oli erityisen hyvä siemenvuosi koko maassa) ja nyt v. 2007-08 aikoihin olleesta hakkuiden lisääntymisestä.
Ne pitäisi ottaa huomioon hirvilupia myönnettäessäkin jo etukäteen.