Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Varsinkin mäntytukkivaltaiset leimikot kannattanee nyt jättää parempaa aikaa oottelemaan, jos/kun hinta ei miellytä. Mäntyhän jatkaa kasvuaan vielä hyvin vaikka olisi vanhempaakin ikäluokkaa. Jopa vanhat siemenpuuksi jätetyt männytkin innostuu kovaan kasvuun muutaman vuoden jälkeen uudistushakkuusta kunhan ensin tokenevat uudesta ympäristön muutoksesta .
Erikseen ei juuri kannata nykyään enää ostaa metsään kalustoa. Puun myyntihinnat on laskeneet niin paljon niistä ”hyvistä ajoista” 70-80-luvuilta. Jos on muutakin käyttöä koneille niin sitten voi olla tilanne toinen. Omien koneiden käyttö tuo kuitenkin etuja joita ei ole ostopalveluilla mahdollista saada mm. korjuuajankohdan valintaan.
Itselläni on käytössä vain traktori+metsäperäkärry yhdistelmä, mutta silläkin on kätevä keräillä aina tarvittaessa tuulenkaatoja ja ajaa polttopuut. Tukevatekoisella tr-perälevyllä voi myös tehdä kevyttä maanmuokkausta laikuttamalla.
Sarjan summa sisältää jo ne kustannukset. Joskus lukiossa laskettiin niitä päättymättömän sarjan summa-laskuja. Liittyy raja-arvojen laskentaan.
Summa -arvon määrityskin on ihan käypä menetelmä, vaikka riippuukin paljon arvioijasta miten arvot vaihtelee. Ei välttämättä ihan hihasta vedettäviä lukuja ; voi toki joskus olla sitäkin.
Odotusarvolisä vaihtelee kunkin kuvion puulajin, iän ja maan kasvukyvyn mukaan. Kokonaisarvon korjaukseen vaikuttaa sitten muut asiat. Mm. verotus, metsänhoidon tarve, tiestö, ja metsän sijainti.
Paljaan maan arvon laskeminen tapahtuu laskemalla nettotulot päättymättömien kiertoaikojen sarjana ja vähentämällä siitä kiinteät vuotuiskustannukset. Sen jälkeen eri aikaan päätehakattavia metsiköitä voi verrata paremmin keskenään.
Jos paljaan maan arvo jää positiiviseksi kun lasketaan (valitulla korkokannalla) nykyhetkeen diskontattujen tulojen ja menojen erotus , on sijoitus kannattava.
Kyllä alkaa vaikuttaa siltä, että etelän viherpesurilobbarit on hoitaneet oman asiansa niin hyvin, että piskuisen Suomen etu on taas jäänyt huomioimatta hyvin perustelluista faktoista huolimatta.
Vihreiden napahenkilöt kirjoittelee lehtiin artikkeleita, joissa ei ole Suomen metsien kasvut ja hakkuumäärät kohdillaan. Touko perää tukkipuun käytön lisäämistä, jotta päästäisiin pidempiaikaisiin hiilivarastoihin, mutta ei ymmärrä sitä että ilman riukuuntuvien metsien harvennushakkuita ei tule lisää niitä tukkipuitakaan.
Vaikea keksiä mikä olisi ekologisempaa uusiutuvan energian käyttöä kuin esim. bioetanolin tekeminen sahanpuruista. Olisiko sähkön tekeminen hiilivoimalla ja sen käyttö sähköautojen voimanlähteeksi sitten parempi ratkaisu ? Varmaan koska sähkö tulee puhtaasti suoraan töpselistä ; ei se voi silloin saastuttaa.
Pystyykö niistä huvenneista riistavahinkorahoista anomaan vahinkojen estämiseen esim. hajusaippuan laittamiseen ja maitopurkkien mä-latvoihin asennukseen tukea, jos ja kun aitauskustannukset on liian korkeita ? Niillähän on jotkut onnistuneet estämään hirvien taimikkovahinkoja. Ennaltaehkäisy on yleensä edullisempaa kuin jälkeenpäin tehtävät toimet.
Jätkä on ihan oikeassa tuossa veroasiassa. Aina kun jollain käyttövoimalla toimivia autoja on ensin suosittu verotuksellisesti , on verot nousseet kun kulkineita alkaa olla tarpeeksi paljon liikenteessä. Verotus muuttuu sen tulovirran mukaan sopivaksi ; loppupeleissä ympäristöystävällisyydellä (väitetyllä kuten sähkön tapauksessa tai oikeallakaan) ei ole mitään merkitystä siinä.
J-h väitätkö tosissasi että kalliin akun kustannus ei vaikuta jälleenmyyntiarvoon sen perusteella että kaikkiin polttomoottoriautoihinkin tulee kustannuksia iän mukana ?
Miksi muuten talojen sähkölämmitys on niin kovin saastuttavaa (mm. energiatodistusten mukaan) mutta sähkön käyttö autoissa onkin hyvin ympäristöystävällistä ?
” Toki itse ajoneuvo maksaa toistaiseksi hiukka enemmän, mutta eiköhän ne hinnatkin siitä tokene.”
Kalliimpi hankintahinta nostaa helposti hybridiautoilun kalliimmaksi kuin vastaavalla polttomoottorimallilla ajamisen. Hinnat taitaa olla jotain 8000 – 15000 € korkeammat.
Jos hankintahinta on esim. 10000 € korkeampi, niin 10 vuoden käyttö 10000 km/vuosi ( 6 l / 100 km ) ajolla kustantaa bensa-autolla n. 11 300 € + 1890 € (150 € korkeampi ajoneuvovero) = 13 190 € . Hybridin kulut on polttoaineista : 5030 € + ylimääräisen pääoman kulu 16 290 € . => erotus 8130 € . (5% -korkokannalla)
Entä akun uusiminen ? Se on kallis investointi ja tulee käytetyissä jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. 10 vuotta vanhan hybridiauton jälleenmyyntiarvo tuskin on enää kovin paljon korkeampi kuin vastaavan bensa-auton, koska akun uusiminenkin alkaa olla ajankohtainen.
Amk:ssa opetettiin kyllä, ja opetetetaan varmaan nykyäänkin mm. diskonttaamista ja optimointia. Tod.näköisyyslaskentaakin . Voi sitten laskea millä todennäköisyydellä onnistuu korkolaskelmien periaatteiden siirto ymmärrettävällä tavalla keskivertometsänomistajalle vaikka keskustelupalstalla. Todennäköisyys sille vaikuttaa olevan 1 / 2 eli joko onnistuu tai sitten ei.