Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pajukkoon syntyy yleensä metsä sitten kun pajut alkaa lahota ja jää koivujen ja muiden luontaisesti syntyneiden puiden alle, jos niitä on. Turvemaaheinä-pellolle ei välttämättä vielä ainakaan ensimmäiseen 50 vuoteen.
Jk:n metsän kasvatuksen saa näyttämään edulliselta vaihtoehdolta silläkin, jos tilanne on , että pystyyn jää päätehakkuutilanteessa paljon arvokasta puuta (tukkipuukokoista) eikä sille puumäärälle lasketa korkolaskelman korkoa. Harva asento nimittäin vähentää kokonaiskasvua aika paljon . Se on todettu harvennuskokeissa. Jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kiertoajan keskimääräinen vuosikasvun ero on n. 1 – 1,5 m³/ha/a jaksollisen hyväksi, vaikka jaksollisessa onkin pitkähkö taimikkovaihe. Voisi johtua juuri siitä toistuvasta harvaan asentoon hakkuusta ja /tai myös jk- taimikon epätasaisuudesta (aukkopaikat voi jäädä osin taimettumatta).
Istutuspuut sitoo sitä hiiltäkin nopeasti. Esim . vanhojen turvesoiden metsityksestä pitäisi maksaa hiilensidonnasta korvauksia, jos se itse asia on oikeasti ajankohtainen, niinkuin kuulostaisi olevan. Päästökorvausmaksuja hiilensidontaa edistävästä toiminnasta tupruttajilta puun kasvattajille. Mm. hiilen ja maakaasun käyttö lisää hiilipäästöjä huomattavasti. Ylijäämä maakaasua poltetaan maailmalla kymmeniä miljardeja kuutioita vuodessa soihtuina .
Koivu istutettuna turvemaalle sitoo jo 16 vuodesssa saman määrän hiiltä kuin avosuon sammalleen kasvu keskimäärin n. 210 vuodessa. Se on melko nopeaa sitomista.
Istutin ra-koivuja 13 vuotta sitten peltoheitolle ja jo nyt ne on sitoneet hiilidioksidia ilmasta ~ 30 tonnia /ha . Luonnonarvotkin on parantuneet eikä heikentyneet; koivikko on monipuolisempi ja kauniimpi ympäristö kuin pelkkä pajukko tai kunttaantunut heinikko. Pajuja kasvaa silti seassa ihan tarpeeksi ”monimuotoisuuspuina”.
Soistuneen kankaan olen uudistanut luontaisesti reunapuista + istuttamalla n. 120 €/ha kustannuksilla lisätaimia. Sekapuusto tulossa.
Puolukkaturvekankaalla onnistuu yl. luontaisesti tai kylvämällä. Kosteita kohtia ei kannata äestää, se on turhaa. Turvetta vähän ”raapimalla” kylvökohdista saa jo tarpeeksi hyviä kasvupaikkoja männylle.
Muutamia juttuja tuli mieleen tuosta kohteesta :
Miksi ennakkoraivaus, jos ei ole juuri alikasvosta ? Varhaisperkuussa ehtii raivata vähäiset haittaavat puut jos niitä on.
Heinäystä ei välttämättä tarvita (kasvupaikka). Varhaisperkauksen hinta aika korkea, mutta voi olla sopivakin, jos on kostea maapohja ja siementävää koivikkoa ” paikkakunnalla”.
Pulukkaturvekankaan ravinteisuudesta riippuu , kannattaisiko ehkä istuttaa.
Puun kasvukin riippuu ravinteisuudesta, onko ptkg 1:stä vai ptkg 2:sta.
Hiluxmetsurille :
Oletko lukenut Veikko Huovisen kirjoja ? Ainakin ”Luonnonkierto” -kokoelmakirjassa on kertomuksia vanhoista savotoista ym.lyhyitä tarinoita. Huovinen on kirjoittanut mm. Metsälehteen pakinoita ja tarinoita 1950-luvulla. Kirja on julkaistu 2012.
Kun sähköautohypetys on päällä, niin ei sitä oikein sopisi arvostella, niinkö ?
Minusta vaikuttaa , että ympäristöystävällisyyteen vedotaan pääasiassa vain markkinontitarkoituksessa. Ei ole omakohtaista kokemusta hybridiautoista, mutta kertomuksia on kuulunut, että polttoaineen kulutus ei vastaa joillakin malleilla ollenkaan ilmoitettuja.
Jokainen voi tietysti valita oman tapansa ihan vapaasti. Ei metsänkasvatuksessa ehkä kannatakaan laskea kaikkia kustannuksia liian tarkkaan ettei ala harmittamaan ; kun esim.perintöverojen maksu tapahtuu useamman kerran metsän kiertoajassa ja osasta puita on maksettu ylimääräiset toiset verotkin jo ennakkoon paremman puun hinnan aikaan. Sillähän ne metsäfirmatkin myy metsiään pois, kun ei kannata pienellä tuotto%:lla kasvattaa. Mutta näillä mennään…
Jk-metsän yleensä huonompi tuotto tulee jäävän puuston pääomatappiosta , heikommasta kokonaiskasvusta ja kalliimmista korjuukuluista. Sen tuottoa parantaa tai voi parantaa arvokasvun parempi hyödyntäminen ja pienemmät m-hoitokulut (ilman hoitokulujahan se ei onnistu).
Tuo maan tuottokykyhän on oleellisin tekijä kustannusten ja tuottojen arvioinnissa laskipa kannattavuutta sitten miten tahansa.
Kysymys Vk:lle : mistä metsämaasta on kysymys kohteessa 3. Jos 30 tuotto energiapuuhakkuussa on 0 € ja seuraavan 30v. tuotto samoin ? Miksi energiapuuhakkuu on yleensä tehty ?
Metsurien palkathan on ihan hyvät esim. taimikonraivauksessa. Ei varmaan tule istumalla ja ihmettelemällä, mutta hyväkuntoinen osaava tekijä pärjää varmasti hyvin.
Tukkien reaalihinnat on siis n. 1/4 -osa v:n -74 hinnoista.
Kun on ostanut sen metsän, niin on jo valinnut yhden sijoituskohteen. Sitten pitää laskea mitä lisäpanostuksia siihen kannattaa mahdollisesti tehdä, jotta tuotto olisi paras mahdollinen, jos on kyseessä talousmetsä. Tai voi myös olla ostamatta sitä metsää ja sijoittaa 300 € muualle.