Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jos jokin vaihtoehtoinen sijoitus tuottaa saman tai enemmän kuin metsänkasvatukseen sijoittaminen, niin silloin ne rahat tulee sieltä. Melko yksinkertaista.
Pääsääntöisesti ulkomaiset sijoittajat on ihan hyvä asia. Mutta kolikon toinen puoli on esim. kaivosteollisuudessaa ulkomaiset yhtiöt, jotka lopettaa toimintansa konkurssiin ja siivousurakka jää meille. Viimeksi niin kävi tänä vuonna Hituran kaivokselle Nivalassa. Vanhaksi jäänyt kaivoslaki ei paljon kotimaata hyödytä, kun yhtiöt ei juuri veroja tänne maksa.
” Tuo ympäristövaliokunnan päätös on niin selkeä, että siihen tuskin mitään muutosta tulee, 60milj kuutiota jää hakkuiden perustasoksi. Sehän vain passaa, kun puunhinta kuitenkin nousee, jos kysyntä kasvaa ”
Miten se mahtaa puun hintaa nostaa, jos 60 milj.m³ ylimenevästä osasta pitää maksaa sakkoja ? Voi olla vaikutus toiseen suuntaan, kun puuta kuitenkin on tarjolla entistä enemmän. Uusimman inventoinnin mukaan kasvu on jo liki 110 milj.m³/ vuosi. Ja vuotuinen käyttö olisi maksimissaan 85 milj.m³, jos uusia käyttöpaikkoja tulisi.
Paljonko hiilipäästöt vähenee, kun lisäpuuta tuodaan esim . Venäjältä ?Siellähän on niin paljon lääniä, että helposti päästään FSC -sertiinkin, kun laajojen avohakkuualueiden ulkopuolelle jää isoja hakkaamattomia alueita väkisinkin. Aukkojen uudistuminen voi olla sitten epävarmaa, kuten tunnettua oikein suurten aukkojen uudistuminen on epävarmempaa kuin pienempien päätehakkuualueiden, joita täällä tehdään.
Olihan se Nokia ihan suomalainen melko pitkään. Ei niitä komponentteja mikään yksittäinen firma itse valmista. Ja tukiasemien suunnittelu ja valmistus taitaa vieläkin olla Nokialla Suomessa.
Bulkkituotannosta pyritään kokoajan metsäpuolellakin pidemmälle kehitettyihin tuotteisiin. Esim. lääkeaineiden eristäminen havupuiden sisäoksista ja älypakkausten tekeminen. Muoviakin voidaan jo täysin korvata puupohjaisilla tuotteilla. Osa uusista tuotteista on jo tuotannossakin. Sahapuupuolella komposiitti tuotteet on oleet jo vähintään vuosikymmennen ajan myynnissä.
Suomen lisääntyneen puun kasvun aikaansaama ylimäärä puuston kokonaismäärässä ja -kasvussa yritetään unohtaa vetoamalla laskennallisiin päästöarvioihin, joiden perusteet on vetäisty hatusta . Kauppapolitiikkaan se varmaan liittyy, koska aika vähän sillä on tekemistä todellisen tilanteen kanssa.
252 rx:ään ei saa oikein enää varaosia. Käynnistinlaitetta ei löydy mistään. Vain yksi huonokuntoisen näköinen oli myynnissä jenkkilässä, mutta näytti niin rupuselta, että ei sitä uskaltanut tilata.
Paljon samoista osista tehdään rs:kin nykyään. Ihan kuin muitakin moottorivehkeitä henkilöautoista lähtien. Alihankkijat on samoja ja erot löytyy enimmäkseen vain väristä ja logosta.
Talsa :
” Journal of Industrial Ecology -julkaisun selvityksen mukaan puolet sähköauton aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Suurin saasteiden aiheuttaja on akun valmistusprosessi. Esimerkiksi litiumin kaivostyöt ovat kaikkea muuta kuin ympäristöystävällisiä. Perinteisen auton valmistus vastaa puolestaan 17 prosenttia kulkuneuvon hiilidioksidipäästöistä.
Kun sähköauto lähtee tehtaalta, on se aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä 13 600 kilogramman edestä. Polttomoottoriauton kohdalla vastaava määrä on 6 350 kiloa. ”
Tuon artikkelin mukaan s-auto muuttuu p-moottoriautoa”vähemmän saastuttavaksi” keskimäärin vasta 130 000 km ajon jälkeen. Riippuu siitäkin mistä lähteestä sähkö saadaan. Akun uusimistarve tulee vastaan kun on ajettu tarpeeksi pitkästi.
Ei ole tarkkoja muistiinpanoja enää olemassa, mutta tarvikkeet taisi olla ilmaisia.(taimet + taimitassut kuusille ja myyräsuojat koivuille) Työkustannusavustus oli 20 % toteutuneista kuluista. 2000-luvun alussa viimeksi tehtiin tuota hommaa. Omana työnä raivaus, istutus ja suojien asettelu .Laikkumätästys kustansi n. 250 € /ha ja osa turvepellosta ojitettiin. Sen hintaa en muista. Saattoi olla tuntityönä. Metrihintahan oli tuohon aikaan ojituksessa melko pieni ; euroissa ~ 25 c/m. (Ilman tj.kuluja.)
Kuusikossa on toki tavallisesti paljon parempi tukki% ja kantohinta, mutta jos tilin saa 20 vuotta aiemmin ja sen pystyy sijoittamaan vaikka 5 % tuotolla, niin se saa olla paljon pienempi kuin kuusikosta saatava tulos. Laskekaapa huviksenne , kuinka paljon pienempi tuotos riittää samaan lopputulokseen.
Pystyy sen tulevan kasvun laskemaan melko lähelle oikeaa, kun nykypuuston tunnukset ja kasvupaikka on tiedossa. Ei niitä hatusta tarvitse vetäistä. Puun hinnat voi tietysti muuttua ja se kuuluu riskiin, joko +:aa tai – :sta oletusarvoihin verrattuna. Kantohintojen on yleensä oletettu pysyvän keskimäärin ennallaan, varmaan viime vuosikymmenien kehityksen perusteella siihen on päädytty. Laskusuunnassahan ne varsinkin kuitupuunhinnat on olleet, mutta keskimääräisen hinnan voi silti olettaa pysyvän ennallaan, koska jokin hintapiikkivuosi on tasaisin väliajoin tullut ennenkin.
Myös jalostetusta alkuperästä ja puulajien erilaisesta kasvunopeudesta johtuva kiertoajan lyheneminen voi vaikuttaa paljon kannattavuuteen. Jos esim. kuusikon päätehakkuu on 20 vuotta myöhemmin kuin koivikon samanlaisella kasvupaikalla, niin helposti se kantohinta ero, joka saattaa olla kuusikossa n. 30 % suurempi korvautuu koivikosta aiemmin saadun tulon korkoina.
Työ maksoi 80-luvulla puun hintaan verrattuna vähän. Euroiksi muutettuna keskimääräistä hankalamman taimikon ha-kokonaiskustannus oli n. 170 € – tuet .Samoin esim. taimet maksoi n. 1/3 -osan nykyhinnoista. Puun hinta oli ~ sama kuin nykyään.
Silloin oli aivan eri tilanne. Siksi kannattaa laskea ja miettiä vilj. kustannuksiakin huolella.