Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sehän on sitten helppo laskea tulos, kun on menot ja tulot kirjattu talteen. 30 vuotta sitten oli hinnatkin aika erilaiset . Vähiten on muuttuneet puun nimellishinnat.
Tulevaisuuden tuloksien oikea ennustaminen on vaikeaa, voi vain yrittää arvioida talouden kehitystä valitsemalla todennäköisimmät muuttujien arvot. Pitkän aikavälin takia se on hankalampaa kuin monen muun sijoituksen kannattavuuslaskenta. Silti nykyarvolaskenta voi olla hyvä apuväline vertailtaessa kannattavuuksia vaikkapa toisenlaisiin kohteisiin.
Minulla oli laskelmassa se 6% reaalikorko vain esimerkkinä erään sijoituksen tuotosta, ei sitä korkoa tarvitse eikä kannata käyttää jos vertaa vaikka lainakorkoon tai johonkin muuhun.
Hyvillä jalostetuilla taimilla tehty onnistunut istutus voi vastata nykyarvon laskentakoron muutaman prosenttiyksikön tai ainakin useiden kymmenyksien pienennystä.
Tuottavuuserot kasvaa suuriksi jos verrataan samanlaisia uudistusketjuja eri osissa maata ja eri kasvupaikkoja. Jos vuosikasvu on vaikka 1/3 -osa toisen alueen kasvusta, niin ei voi olla kovin kannattavaa tehdä samoja uudistustoimia sillä alueella.
Kun tarkemmin muistelen , niin se uutinen Kiinan sähköautoista kertoikin, että kokonaispäästöt oli sähköautoilla sen 50 % suuremmat kuin polttomoottoriautoilla, koska auton tehdasvalmistus Kiinassa ja raaka-aineiden hankinta tuotti niin paljon niitä päästöjä.
En puolustele fosiilisten polttoaineiden käyttöä sen kummemmin, ja varmaan paikallisesti päästöt vähenee huomattavasti kaupunkipaikoissa, jos siirrytään sähköautoiluun. Mutta sähköautoilun erinomaisesta saastettomuudesta paasaavia vähän koetan toppuutella.
Paikallisella biokaasulla käyvät autot olisi oikeasti ympäristöystävällisempiä. Karjan- lannasta ja muista jätteistä saadaan kaasua. Vetyauton pakoputkesta tulee vesihöyryä. Ne saattaa olla niitä tulevaisuuden saasteettoman autoilun vaihtoehtoja, jos/kun sähköautovillitys (rahastuksen loputtua) ensin menee ohi.
Riittävän uuden taimiaineksen tuleminen voi olla se suurin ongelma jk:n metsissä, ainakin rehevimmillä alueilla. Ei niille ajourille tule uutta taimikkoa kun urat on havutettu ja kasvaa heinää ja horsmaa. Paria lehtomaisella kankaalla olevaa nk. jk-kuviota olen seurannut toistakymmentä vuotta. Vain muokatuille kohdille on tullut taimia, muualle ei juuri yhtään. Keväällä istutin kokeeksi niitä taimettumattomia välejä . (Puolet toisesta kuviosta on tarpeeksi harvassa asennossa taimettumista varten ja muokattu laikuttamalla. ) Isojen koivujen alle kuusen taimia on tullut riittävästi ; se kohta on paremminkin kaksijaksoinen, jossa kuusen taimet on vaihtelevan eripituisia. Taimikonhoitoa joutuu tekemään jossain vaiheessa, ehkä vähemmän kuin norm. tasaikäsen taimikon hoidossa, mutta kuitenkin.
Sähköauton valmistus aiheuttaa Kiinassa 50 % enemmän päästöjä kuin polttomoottoriauton valmistus. Vähän samantapainen ilmiö kuin metsäpuolellakin , kun ei oteta lukuun kerrannaisvaikutuksia, niin lopputulos voi olla melkein mitä tahansa : Puun käyttö korvaa fosiilisten öljytuotteiden käyttöä ja uusiutuvuus vähentää päästöjä.
Tuttu osti vasta uudehkon 6000 km ajetun neliveto amg-bensa mersun Saksasta – ei vaikuttanut yhtään vanhanaikaiselta pirssiltä.
Kaipa se on uskottava , kun mainosmies kerran jatkuvasti totistaa ; vanhat merkit on, auttamattomasti menneisyyttä ja nyt pitänee joka ukon ja akan ostaa pösö , oikean mallinen tietysti myös .
Esim. BMW:n hybridi kuluttaa tosivähän polttoainetta.
Opel Ampera taitaa myös kulkea melko pienellä p.a.kulutuksella.
Volvo lopettaa lähivuosina pelkillä polttomoottoreilla varustettujen
autojen valmistuksen. Sieltä voi tulla myös hyviä hybridiautoa lisää.
Ainakin 60:nen maasturi onkin jo hybridimallina saatavissa.
Pajukin voi olla arvokas puu, vaikka se joskus onkin vain haitta taimikon kasvatuksessa. Sitä kasvatetaan esim. Tanskassa viljeltynä energiapuuksi. Täällä sillä on merkitystä pölyttäjien ravintokasvina aikaisin keväällä, kun muuta ruokaa ei vielä ole saatavilla. Raita on arvokas monimuotoisuuden kannalta. Kannattaa niitä jättää jo taimikonraivuissakin muutamia hehtaarille tulevaisuuden jättöpuiksi. Pihlajiakin sopii aina johonkin väliin jättää koristeeksi ja linnuille ruokailupuiksi.
Hirvien takia kokonaan metsänkasvatukseen sopimattomat alueet voisi valtio lunastaa hirvilupavaroilla käyvästä hinnasta hirvireservaateiksi, joihin myydyillä metsästysluvilla kustannettaiisiin sitten talousmetsien kasvatuksen hirvivahingot.
250 000 vähäpäästöistä uutta autoa tavoitteena. 250 000 x 10 000 € = 2, 5 mrd € . Ei ehkä oikeasti olekaan varaa.
Jostain luin että sähköautojen hiilijalanjälki olisi suunnilleen sama kuin 130 g / km päästävän polttomoottoriauton ; akkujen valmistus vie luonnonvaroja. Ja jos sähkö tulee hiilivoimalaitoksesta, niin saattaa päästöt vaan lisääntyä.
Laskelmassa paljaanmaan arvo on oletettu olevan sen ostohinta, koska lasketaan todellisia menoja ja tuloja tietyllä aikavälillä. Hakkuuaukean hinta ei ole kovin paljon korkeampi ennen uudistamistoimia. Esim. Keskisessä-Suomessa taulukoiden hinnat oli n. 200 € /ha (tosin n. 10 v. vanha arvo) lehtomaisella kankaalla, lehto 250 €. Pohjoisempana taimikon hinta voi olla muutaman sata€/ha . Paljaaksi hakattuja pohjia myytiin pikkurahalla ; varmaan hinnat nousseet niistä ajoista, mutta ei kovin paljon.