Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Tosin alhainen oletus paljaanmaan arvosta, oliko se vajaa 500 euroa ja korkea 6% tuottovaatimus korosti tuota 10 vuoden viiveelläkin tulevan taimikon parempaa kannattavuutta. Ja kun istuttamalla OMT:llä saa tuolle panostukselleen 50 – 60 vuoden aikajänteelle 5% tuoton, kannattaa OMT pohja istuttaa, ”
Paljaanmaan arvo 300 € on vain keskimääräinen hinta. Voisi olla 500 €:kin . Mutta sen arvon nosto 200 €:lla ei muuta kuvioiden keskinäistä euromääräistä kannattavuuseroa mitenkään. Korkoprosentin valinta ratkaisee kannatavuuseron. Laskennallista tappiota se 200 € lisäisi melko paljon.
OMT-pohja kannattaa istuttaa melkein aina. Kaksijaksoisuus kannattaa kuitenkin hyödyntää.
(Jatkoa sivun 46 korkolaskuun)
” … => erotus = – 2939
2. kohde Menot ; th 15.v. 1,06^15 x 168 = 402 (luon.kuusikko , jos ei maanmuokk.kust.)
Tulot ; v. 2017 (40x 16 ) x 0,7 = 448
erotus : + 46
Sitten pitää selvittää nykypuusto ; Jos 1 kohteella on pystypuusto esim. 120 m³ ,niin lasketaan paljonko sen hakkuutulo on vaikka 15 v:n päästä ja lasketaan edellisen (1.)laskun tappion korko 15 vuodessa; verrataan niitä keskenään. Saadaan tuotto 45 vuoden kohdalla.
”
Korjaus : ”(1) laskun tappion korko” pitäisi lukea ; tappion korko + tappio.
Jos halutaan laskea paljaanmaan kustannus mukaan, niin se saadaan : 300 x 1,06^30 = 1723 . Menojen ja tulojen ero v.30 on siis : -2939 – 1723 = – 4662
Samoin 2. kohde : +46 -1723 = – 1677
Jos istutuskuusikon keskimäär.kasvu on seuraavan 15 vuoden aikana vaikka 12 m³/ha/a ja tehtäisiin päätehakkuu, jossa 80% tukkia, loput kuitua (tukki 60 €, kuitu 18 €),niin kantohinta olisi 14400 + 1080 = 15480 x 0,7 = 10836
45 v:n kohdan tappio : -4662 x 1,06^15 = 11173 . Eli v. 45 olisi vielä 337 € tappiota verrattuna saman ajan 6%:n reaalituottoiseen vaihtoehtoiseen sijoitukseen.
2. kohde v. 45 : 225 m³ , josta tukkia 75 % , kuitua 25% ;kantohinta 10125+ 1013 = 11138 x 0,7 = 7797 ( vuotuinen keskimäär.kasvu = 80% istutuskuusikon kasvusta)
45 v. tappio : – 1677 x 1,06^15 = 4019 . Eli v. 45 voittoa 3778 € .
3. kohteelle oli 3o vuoden kohdalla tehty siis + – 0 tuloinen energiapuuraivaus.
Paljaanmaan arvo 300 /ha 45 vuoden päästä : 4129 € . Tulot olisi sitten 15 vuotta kasvatetun metsän tulot energiapuuharvennuksen jälkeen. Voisi olla jotain 150 m³ ja puolet tukkia : (4500 + 1350 ) x 0,7 = 4095 € . Voittoa 34 € .
Eikös niissä uusissa dieselautoissa ole pieni vesisäiliö , josta palotilaan syötetään h2o:ta estämään päästöjä. Vai ureaako se on ?
Greenpeacekin voisi mennä katsastamaan enemmän niitä alueita, joissa päästöjä tapahtuu paljon. Eli mm. öljynporauksessa, maakaasun poltossa, kivihiilen louhinnassa jne.
Ja miksei ne järjestöt käytä keräämiään varoja esim. luonnosuojeluun sopivia metsiä ostamalla ? Sehän olisi sopivaa ruohonjuuritason suojelua, jolla olisi vaikutusta. Tavalliset pienmetsänomistajat on maksaneet Suomessa suojelusta mm. omatoimisella suojelulla, joka sinällään onkin tärkeää, mutta rikkaat järjestöt harvoin tekee itse sijoituksia luonnonsuojelu-alueita hankkimalla. Taitaa olla vain yksi säätiö joka ostaa omalla (lahjoitus)rahalla suojelualueita.
Sakko puun hakkuun lisäämisestä voisi ilman muita co2-päästöjen vähentämistä kuulemma olla muutamia kymmeniä milj. tai jopa sata milj. eurua rahaa vuodessa.
Uskottavuus koko co2-touhuun menee viimeistään silloin jos tuo laskusysteemi tulee käytäntöön.
Koneiden ja työn hinta on noussut huimasti verrattuna kantohintoihin, joten ei ole ihme että konetyökin metsissä käy helposti kannattamattomaksi.
Pitäisi siis saada metsänkasvatuskuluja alemmas ja/tai kantohintoja nostettua, jotta hommalla olisi jatkuvuutta. Voitot kasautuu suuryhtiöiden pörssikursseihin ja osinkoihin, joista vois vähän tinkiäkin, jos ajateltaisiin myös tulevaisuuden puuhuoltoa yms.
Lintujen pesintä kyllä häiriintyy kesähakkuissa, vaikka suurin syy monien pikkulintujen vähenemiseen onkin etelänmaiden ihmisten tapa pyydystää niitä verkoilla ruoaksi tai muuten jopa huvikseen tappaa ampumalla. ( Ei sillä että se oikeuttaisi kesähakkuut täällä.)
Herkemmin tulee korjuuvaurioita puihin harvennushakkuissa kasvun aikaan kuin talvikorjuussa. Lahottajasienet tarttuu helposti ym. tuhot lisääntyy.
Jos yrittäjiä tai paremminkin koneketjuja on vähän niin kausiluonteinen metsälle sopivampi korjuu käy entistä hankalammaksi toteuttaa. Koneiden monipuolisempi käyttö kesäkeleillä esim. taimikon varhaishoitoihin ja istutuksiin, joita on jonkin verran tehtykin, voisi lisätä yrittämisen kannattavuutta.
Ei se vielä ole varmaa, että metsänhakkuista päästömaksuja pitäisi alkaa pulittaa Joku muukin valiokunta tms. antaa lausuntonsa ennen kuin päättävät.
Muuten. Joko niitä kompensaatimaksuja on tullut, joista Niinistö aikoinaan kertoi ilmastokokouksen jälkeen saatavan Suomelle ?
Tarkoitin sitä , että 6 %:a nettona (jota itse käytin) on yleensä liian korkea prosentti laskea metsänkasvatuksen kannattavuutta, koska riskitaso pitää ottaa huomioon.
Veikkasin ed. että puuta olisi 1. kohteella pystyssä 120 m³, voi olla ennemmänkin, kuvasta sitä on vähän hankala arvioida. 2 kohteessa ehkä se 75 m³. Arvokasvu% on melko korkea v:sta 30 eteen päin, kun juuri tukkipuunkoon saavuttanutta tai sen saavuttavaa puuta on sopivasti pystyssä . Esim. tuon Paavopuun tuottaja-sivun kuvat jk-kuusikoista näyttää kyllä rääseiköiltä, joissa arvokasvu jää vaatimattomaksi. Kuusikossakin kok.kasvu hiipuu hurjasti, jos se hakataan liian harvaksi.
Koska kukaan muu ei kommentoi, niin kommentoin sitten ko. kohteiden tuottolaskelmia vähän.
Laskennallinen tuotto riippuu hyvin paljon korkoprosentin valinnasta. Metsänkasvatuksessa riski on suhteellisen pieni, joten voi olla vaikea löytää saman riskitason sijoituskohdetta 6 %:n reaalituotolla (~ 8,6 % tuotto ennen veroja).
Näätä : Laskit ilmeisesti suoraan varhaishoidon kulut ilman kemeraa (?) Vai miten, kun aika korkeiksi kulut näytti kohonneen.