Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kallerin kysymykseen:
Minulla on yksi n. 3 ha:n jk- kuvio lehtomaisella kankaalla. (Kuva on palstan kuvissa).Ei rehevät alueet juuri uudistu ellei maanpintaa käsitellä mitenkään. Se kuvio on aikoinaan aurattu ja kuusi on pääpuulaji istutetun männyn sijaan harvennusten jälkeen. Ensiharvennuksen jälkeen (2000-luvun puolivälissä) ajourille ei ole tullut uusia taimia yhtään.
Hiilen sitoutumisesta sen verran vielä, että tässä metsien hiilitasevertailussa on unohdettu kokonaan maaperään kertyvä hiili. Suurin osa metsäekosysteemin hiilestä on maaperässä ja sitä kertyy sinne puiden kasvaessa. Juurikarikkeesta jää esim. turvemailla osa kertyvästä hiilestä pysyvästi maaperään suoraaan hiilivarastoksi. Mitä kovempi kasvu sitä enemmän hiiltä kertyy maaperäänkin.
Puun määrän lisääminen on yksi keinoista lisätä kannattavuutta. Muita keinoja on kustannusten karsiminen ja entistä arvokkaamman puun kasvatus.
Määrämittaisen puun harsinta johti ainakin aiemmin usein jätemetsiköiden syntymiseen. Se mahdollisuus on olemassa, että sama toistuu j- kasvatuksessakin, mutta ei välttämättä.
Lähinnä UPM:n palstat on olleet myynnissä P-Suomessa, koska lopettivat sellun keiton ja sahauksen Kajaanissa. S-E lopetti sellun keiton Kemijärvellä juuri ennen kovaa sellun hinnan nousua, mutta ei ole tainnut myydä paljon metsiään, jos niitä siellä päin heillä paljon onkaan.
Ku-kuitupuun hinta on pohjoisessa laskenut luonnollisesti eniten, mutta sama suuntaus kantohinnoissa on ollut muuallakin Suomessa varsinkin kuitupuun osalta.
Tieasioihin liittyy usein eturistiriitoja, joiden selvittely ei aina ole helppoa.
Kerran sattui tapaus, jossa uuden tiekunnan perustamisessa yksi osakas halusi tien linjauksen tehtäväksi entisen ns. karttatien paikalle kun toinen linjausvaihtoehto oli ko. henkilön yksityisen pihatien kautta. Molemmat vaihtoehdot oli suunnilleen saman mittaisia ja hyvin toteuttamiskelpoisia. Nuori maanmittari joka johti kokousta päätyi lopulta tekemään päätöksen, jossa entistä tielinjaa noudattava ehdotus tulisi kokonaan ehdottajan yksin maksettavaksi . Siinä v-ehdossa oli vain ko. henkilön maata ja uutta tietä (entinen oli ummessa) oikomisineen piti tehdä muutama satametriä. Lautamiehenä sattui toimimaan yksi tieosakas ja ilmeisesti se vaikutti päätökseenkin. Tiekustannuksiin olisi pitänyt kaikkien osallistua omilla osuuksillaan, koska toteutettu tielinjaus ei muuttanut jo olemassa olleen vanhan tiepohjan paikkaa.
Kohta kannattaakin ostaa uusi dieselauto hyvällä alehinnalla. Kyllä niihinkin varaosia riittää pitkälti tulevaisuuteen.
Ei sitä metsänkasvatuksen kannattavuutta pelkästään oikean laslentakoron valinnalla voi kovin kummoisesti arvioida. Puun ja työn hinnat + verotuksen kehittyminen pitää koettaa ennakoida myös. Esimerkikisi vero% on noussut 4 – 8 yksikköä v:n – 95 jälkeen ja puun (reaali)kantohinnat on laskeneet eikä pysyneet ennallaan, kuten usein laskelmissa oletetaan. Toisaalta puun hintakin joskus käväisee/saattaa käväistä tavallista korkeammalla.Työn ja tarvikkeiden hinnat on nousseet melko paljon varsinkin suhteessa puun hintoihin. Laskentakoron valintaankin vaikuttaa moni eri asia tilanteen mukaan. Esim. riskilisä on yleensä 0,5 %. Lisäksi siihen vaikuttaa mahdollisen lainarahan korko ja oman pääoman tuottovaatimus.
H-qvarnan 244 rx -83 vuosimallin sahan jälkeen ei ole kehitystä tapahtunut r-sahojen tuotekehitysosastolla testin tekijöiden mukaan.
Itselläni oli käytössä se 80-luvulla ja nytkin on vielä varasahana vähän uudempi 252 ;nen. Ihan hyvä saha verrattuna uusiinkin sahoihin.
Haapalaudat on hinnoissaan varsinkin lämpökäsiteltyinä. Saanto voi olla vähän pieni tukkien vikaisuuden takia, mutta yleensä ihan arvopuuta tukkina silti. Rakennuspuuksi ihan omiaan esim. saunoihin ja latoihin.
Monimuotoisuuden lisääjinä suuret haavat on arvokkaita.
Vaikuttaa ylioptimistiselta joidenkin jk:n toimijoiden jutut metsän uudistumisesta ja kasvusta ko. menetelmällä. Erään nimeltä mainitsemattoman firman mainoksen kuvassa on hakkuu käynnissä kuusikossa, joka vaikuttaa ihan tavalliselta suht. vanhalta metsältä. Taimikokoisia puita on harvassa eivätkä ne näytä kasvatuskelpoisilta. Ne saattaisi elpyä kasvuun, (kuten jonkin aikaisemman linkin kuvissakin oli esitelty), mutta hidasta se joka tapauksessa olisi.
Kaksivaiheinen suojuspuuhakkuu on ollut tasaiäiskasvatuksessa luontaisen uudistamisen keino, jota tuo tilanne muistuttaa. Sitä on vaikea saada onnistumaan ellei taimia ole jo ennen väljennyshakkuita olemassa . Onnistuneeko uudistuminen paremmin jatkuvassa kasvatuksessa. Epäilen vahvasti että onnistuisi. Taimia tarvittaisiin siinä vähemmän, mutta helposti käy niin että niitä ei tule yhtään harvahkon kuusikonkaan alle ainakaan ilman maanmuokkausta.