Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Tuotto”-suunnitelman nimenä on kyllä parempi kuin esim. ”kustannus”olisi.
Tuotto – kustannukset = voitto voisi olla myös hyvä nimi metsäsuunnitelmalle.
Ilman metsäkäyntejä tehtynä suunnitelman teko olisi miltei pelkkää kopiointia, josta joutuisi tilaaja maksamaan hunajaa.
Jotkin hybridiautomallit on halvempia kuin sama auto polttomoottorikäyttöisenä edullisemman verotuksen takia. Mutta enimmäkseen hybridit on kalliimpia ja usein ei kulutus juuri poikkea yhden moottorin autosta, jos ajetaan pidempiä matkoja.
TM -testissä on varmaan mitattu kulutus tarkemmin kuin auton oman mittarin mukaan voidaan mitata vai liekö testi sitten tehty talvella.
Pitkä kasvatusaika tekee nykyisillä puun hinnoilla metsänkasvatuksesta monin paikoin lähinnä hyväntekeväisyyttä ja harrastustoimintaa. Mutta onhan niitä kalliimpiakin harrastuksia olemassa.
Jos keskikasvu on jossain Kainuussa esim. 4 m³/a ja toisaalla (kuten E-Savossa) 6 m³/a , niin onhan se iso ero, jota voi yrittää kuroa kiinni kustannuksia karsimalla.
Jos pystyy säästämään uudistus-ja kasvatusketjussa vaikka 750 € /ha ja saa sille summalle 5%:n r-koron , joka on vielä melko yleinen korko pitkäaikaiselle sijoitukselle, niin esim. 60 vuoden puunkasvatuksessa puuta pitäisi saada n. 350 m³ enemmän 40 € keskikuutiohinnalla laskettuna, jotta päästäisiin samaan lopputulokseen. 2 kuution vuotuinen kasvuero antaisi vain 120 m³ lisää puuta.
Mutta monet eri tekijät vaikuttaa lopputulokseen eikä esim, sijoitusten riskitasokaan ole sama, joten asioita kannatta tarkastella useammalta kantilta. Jatkuvakasvatuskaan ei ole mikään patenttiratkaisu monien puutteidensa takia kannattavuusongelmaan vaikka sitä jotkut kovasti siihen suositteleekin.
Ei se metsän kasvu katkea Jyväskylän korkeudelta ylöspäin vaikka keskimääräinen kasvu tietysti pieneneekin. Palstojen oston kannattavuus on enemmän kiinni niiden hinnasta ja muista tekijöistä kuin maantieteellisestä sijainnista.
Rahanpesijäjobbareitakin saattaa olla ja onkin muuallakin kuin pohjoisen palstojen ostajissa. Aika paljon on rahastot ostaneet esim. UPM:n suuria palstoja Kainuusta ja muualtakin.
Kolmipyttyisyys ei vielä tee moottoria huonommaksi, mutta pieni iskutilavuuus voi sen tehdä. Yli 50 vuotta vanha traktori on kolmipyttyinen ja silti hyvin kestänyt ja hyvässä käyttökunnossa vieläkin. Samoin uudet vähän yli 100 hv:n Valtrat on kolmipyttyisiä mutta tehokkaampia kuin vanhemmat vastaavan kokoluokan 4-pyttyiset.
Tuo 6,7 l / 100 km keskikulutus ei ole kuin 0,5 l vähemmän kuin vähän vanhemman 2 l turbomoottorin. Sen verran on eroa ns. saastuttavan ja mukavähäpäästöisen auton välillä. Niin käy kun moottorit tehdään päästömaksuja silmälläpitäen, että käytännössä päästöeroja on lähinnä vain paperilla ; toki käyttömukavuudessa ja kestävyydessäkin on sitten muita eroja.
” Onkohan koko moskan hämmentäjänä puuvillanjalostajat ja öljyteollissuus??”
Tuosta voi hyvinkin olla kysymys. Lobbarit syöttää vaihtoehtoista totuutta, jotta bisnekset ei menisi pieleen. Osalle porukasta tietysti kelpaa hyvin muunneltu totuus , jos ja kun jo alunperin on tietämättömyyttä tai eri mieltä koko teollisuudenalasta.
Männiköiden harvennuksissa on pientä viivettä kasvun elpymisessä, mutta kun kasvu keskittyy tukkipuukokoisiin runkoihin, sitoutuu hiiltä pidemmäksi aikaa ja enemmän kuin metsiin lahottamalla. Ja lisääntynyt ja kokoajan lisääntyvä kokonaiskasvu (110 milj.m³/a) korvaa sen harvennusreaktion viiveen metsien kasvunopeudessa.
Voihan sitä kustannuksia verrata noinkin. Melkein oikein oli Mm:n lukemat; kemeratuki on nykyään verollista eli vähän nousee kustannukset tuosta.
Hyväkasvuisilla kohteilla kannattaa sijoittaa mm. hyviin taimiin joilla saa nopeutettua kasvua. Mutta jos saman sijoitukset tekee alueella, jossa kasvu on esim. 1/3-osa siitä , niin kauan saa odotella että sijoitus tulisi takaisin. Esim.luontaisen uudistamisen ja viljelyn yhdistäminen on silloin useimmiten järkevämpää kuin kalliin uudistamisketjun käyttäminen.
Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat eniten hoidettuja sekametsiä kun on kysytty mieluisinta metsäistä vapaa-ajan ulkoilualuetta. Siis mänty-koivu-kuusi sekametsät nimenomaan hoidettuina on se paras yhdistelmä useimpien mielestä, mikä onkin hyvin ymmärrettävää; hoitamattomissa ryteiköissä harvempi haluaa ulkoilla.
Kokonaan Luonnontilaisia metsiä on pääasiassa erilaisilla luonnonsuojelualueilla niitäkin jo toistakymmentä%:a metsäalueista ja talousmetsissä lisäksi pienialaisia metsälaki-ja luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja kohteita, ja hyvä niin että on. Useimmat talousmetsien kasvattajatkin ymmärtää ja arvostaa metsiensä monimuotoisuuden merkityksen ja suojelee vapaaehtoisesti osan hoitamistaan metsistä. Se on ihan tavallista ja arkipäivää nykyään.
”
Vientiteollisuudessa esim. metsäteollisuudessa menee juuri päinvastoin. Ns. fiskaalinen devalvaatio voidaan tehdä nostamalla ALV:a.
Kun ALV:a nostetaan, voidaan palkkaverotusta pienentää valtion verotulojen pysyessä samana. Kun palkan verotus pienenee voidaan pidättäytyä palkankorotuksista tai jopa laskea palkkoja, kun käteen jäävä palkka nousee tai ei ainakaan laske–> vientiteollisuuden kustannukset laskevat ja kilpailukyky paranee.”
Tuo on ihan kikkailua. Alv:n nostaminen ei ole mikään ratkaisu kilpailukyvyn parantamiseen. Kustannukset lisääntyisi vastaavasti alv.n nousun myötä.
Ainakin aiemmin oli eri käytäntö. Ihan laillisesti ne verkkokaupat myi tuotteitaan pienemmällä alv:lla. Ahvenanmaaltakin oli oikeus myydä pienemmällä alv-kannalla tavaraa mm. Suomeen.
Voi hyvinkin olla että käytäntö on muuttunut ja alv maksetaan nykyisin aina ostajan kotimaan mukaisena. Se on siten etu niille tuottajamaille, joissa alv% on keskim. pienempi myös metsäteollisuustuotteiden markkinoinnissa.
Luottokorttitiedot saattaa nykyisin päätyä ties minne vaikka ostaisi isommaltakin toimijalta tavaraa. Siitä ei ole mitään varmuutta, mutta monissa verkkokaupoissa toimii vain paypal tms. varmennusmenetelmä.