Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pienemmällä alv%:lla myyvät saa markkinointietua, jolla on merkitystä.
Jokin vuosi sitten ostin verkkokaupoista tavaraa Englannista. Tietyin ehdoin tavarat sai ostaa kotimaan alv%:a pienemmällä alv%:lla. Jos firma pystyy myymään esim. 5 % pienemmällä alv:lla, niin tottakai se vaikuttaa lopputulokseen, ellei sitten koko homma ole jatkuvasti +-nolla katteella tai tappiollista toimintaa ja silloinhan se kaupankäynti ei jatku kovin pitkään.
Lvv oli aikoinaan muistaakseni ~ 15-16 % . Yleinen alv alussa taisi olla 21 % tai alle , nyt 24 %. Suurimmassa osassa muita Eu-maita alv% on pienempi kuin meillä.
Ei- Alv-velvollista puunmyyntiä on hyvin vähän.
Mitä pienempi alv% sitä kilpailukykyisemmällä hinnalla tuotteita voidaan myydä.
Korkea alv% vaikuttaa osaltaan siihen, että kantohinnat on alhaalla. Kantohinnasta on aina leikattu kun m-teollisuuden kustannukset on nousseet. Tuotteiden hinnan nousu loppukäyttäjillä vaikuttaa menekkiin ja koko tuotantoketjuun, myös kannolle asti.
Lasken sen niin , että koska puun hinta on laskenut jatkuvasti, osa oikeasta puun arvosta menee nykyään alv:oon. Kantohinnan päälle maksettu alv , vaikka onkin kokonaan erillinen vero, on osa puun hinnasta, joka tilitetään puun myyntiveron lisäksi jos vähennettävää alv:o ei ole tarpeeksi paljon.
Mistään kadehtimisesta ei ole kysymys esim. Ay-taustaisten firmojen osalta vaan oikeudenmukaisemmasta verotuksesta: Verottomina tai miniveroilla jaettujen osinkojen maksajina on asumis-ym tukijärjestelmien kautta veronmaksajat. Piensijoittajatkin maksaa veroa yli 2 x kertaa enemmän osingoistaan. Mo:t maksaa veroja 30/34 % ja jäännös alv:n vielä sen päälle.
Metsäteollisuudella olisi varaa maksaa puusta enemmän, niin että mitään tukia ei tarvittaisi, siitä olen samaa mieltä.
Kemeratuet hyödyttää eniten juuri yhteiskuntaa lisääntyvien verotulojen vuoksi. Ja hyötyy niistä monet muutkin siinä ohella, myös työntekijät: Ei olisi ilman tukea taimikonhoitotaksat yhtä korkealla kuin nyt ovat . Tai niitä ei tehtäisi juuri ollenkaan vieraalla työvoimalla.
Kun esim. pari vuotta sitten keväällä tuli uusi Kemera voimaan, laski ensiharvennuspuun hinta tukien verran. Ahneille tai vähemmän ahneille mo:lle nekään rahat ei ole menneet.
Maataloustuetkin on kompensaationa lasketuista tuottajahinnoista EU:ssa.
Vastikkeettomia tukia jaetaan enemmän mm. ay-liikkeen ja eläkeyhtiöiden vuokra-asunto bisneksiin ja moniin muihin yrityksiin, jotka kyllä pärjäisi ilman tukemistakin.
VMI12:n mukaan metsien kasvu on nyt n. 110 milj.m³/a ja puun kok.määrä on lisääntynyt metsissä viimm. 4 vuoden aikana saman verran 110 milj.m³.
Meneeköhän tieto myös YLE:lle ? Ilmastopaneelin arviotkin pitäisi tehdä uusiksi, jos aikomus on pysyä suunnilleen tilanteen tasalla.
Varhais-ja taimikonhoito on lisääntynyt, mutta e-harvennusrästejä on jo liki miljoona ha, joten puuta olisi harvennettavaksi ja kasvu lisääntyy tulevaisuudessakin .
On se tiedossa että pääomatuloverot menee valtion kassaan toisin kuin ainakin suurempi osa verotetuista pinta-alaveroista meni kunnille. Olen joskus tästä ”vääntänyt kättä” keskustelupalstoilla joidenkin kaupunkilaisten kanssa, jotka väitti kuntien avustusrahojen tulevan suoraan pääkaupunkiseudun verotuloista. Kunta-avustukset, jotka on olleet vähenemään päin, on osaltaan niitä verotulojen palautuksia kunnille. Siitä ei ole tietoa onko niitä/kuinka paljon niistä olisi korvamerkittyjä maakunnista tulevien verotulojen mukaan.
Arvokasvusta vielä vähän : Suurimmillaan metsän arvokasvu on ollut lähimenneisyydessä v. 2007 kun tukkipuun hinta käväisi sillä tasolla, jolla se suunnilleen olisi koko ajan ollutkin, jos olisi seurannut 80-luvun lopulta lähtien normaalia hintatason muutosta.
Eniten on tainnut kunnostautua keskenkasvuisten männiköiden hakkuissa metsähallitus uuden metsälain tultua voimaan, ei niinkään yksityiset.
Tälläkin alueella (vaikka ollaan samoilla korkeuksilla) kasvaa parhailla paikoilla yli 30 m pituisia tukkipuita, joista saa melko monta tukkia tehtyä. Luulempa että myös pohjanmaalla kasvaa paikoin sen kokoisia puita.