Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vajaakantin mielestä alv edustaa metsänmyynnissä tulopuolta. Se ei pidä kokonaiskuvassa paikkaansa. Alv%:n nousun myötä on kantohinnat laskeneet reippaasti suhteessa palkkoihin ym. tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Etu on näennäistä kun vähennettävää alv:a tulee entistä enemmän ; silti kaikesta +merkkisestä jäännöksestä joutuu tilittämään 24 % alv:n myyntiveron lisäksi.
Kiinteistöverot on nousseet melkein samaa tahtia kuin sähkönsiirron maksut ja ajoneuvoverot.
Kuntien verotulot on suhteessa vähentyneet, kun esim. puunmyynnin verotuksessa siirryttiin myyntiveroon. Verotulot kantohinnoista on vähentyneet muutenkin koska reaalihinnat on laskeneet paljon ; verotulot on siirtyneet yhä enemmän palkoista ym. lisäarvoa tuottavista kohteista perittäviin. ALV:n kanssa myös puunmyynnin vero% on edelleen hyvin korkea. Kiinteistöjä ja autoilua verotetaan paljon kun tönöjä on vaikea siirtää muualle tai autoilua lopettaa pitkien etäisyyksien takia.
70-luvulla oli olosuhteiden pakosta pärjättävä säästämällä ja omatoimisuudella. Mm. polkupyörän hankintaan piti itse hankkia rahat töitä tekemällä vaikka ikää ei paljon ollut. Melko reaalivihreää ekoilua se oli elämä useimmilla sen ajan nuorilla ja vanhemmillakin. Pesäpallomailakin piti (tai sai ) sorvata koulussa, jotta pääsi pelaamaan omilla välineillä. Samaan suuntaan ollaan ehkä tultu viimeisen 10 vuoden aikana nykyisen talouskehityksen mukana.
Arvokasvua tapahtuu metsässä melkein koko sen kierron ajan. Se tarkoittaa puiden arvon muutosta suhteessa kokonaiskasvuun. Kun taimikko kasvaa kuitupuukokoon niin se on yl. ensimmäinen ”arvokasvu porras”. Suurimmillaan se on kun puun 1,3 m lpm kasvaa~ 17 cm ——-> 27 cm jolloin (nykyisillä kantohinnoilla) arvokasvu on liki 2 x suurempi kuin kokonaiskasvu.
Jatkuvakasvatus on sama käsitteenä kuin peitteisenä kasvatus. Erirakenteinen tarkoittaa sitä mihin jk:ssa yl. pyritään eli erirakenteisiin latvuskerroksiin verrattuna tasaikäiskasvatukseen.
Vaikka al.männikössä olisi tehty nk. tasaikäishakkuu niin ei se tarkoita että olisi tehty välttämättä alaharvennus. Jk:sta ja tasaikäisenä kasvatusta voi yhdistellä samallakin kuviolla kuten tuossakin kohteessa on jonkin verran tehty, ei sitä mikään estä. Yläharvennus on ollut käytössä jo pitkän ajan myös tasaikäismallin metsänkasvatuksesssa.
” ötököille on varattava vähintään 20m3 hehtaarille lahopuuksi… ” Kuulostaa melko pöyristyttävämmänpuoleisehkolta väitteeltä . Kirjanpainajat viihtyy liian hyvin jos tuohon mentäisiin.
Metsänkasvattajilla tulisi olla samanlainen päästöoikeuksien myyntimahdollisuus kuin muillakin toimijoilla on ollut, kunhan hinnoista sovitaan. Mm. lentoyhtiöt voisi ostaa päästöoikeuksia ja maksattaa ne sitten asiakkaillaan. Esim. jossain E-afrikassa pidetty ilmastokokouskin olisi kasvattanut melkoisen päästöoikeuspotin. Aika moni vihreäkin taisi olla siellä ”siivellä” mukana.
Metsänhoidon kustannuksissa säästämistä voi tehdä monellakin eri tavalla. Ei välttämättä tarvita jatkuvankasvatuksen käyttöä siihen. Ylioptimistiselta kuulostaa jos luullaan sen vapauttavan taimikonhoidon ja taimikon tiheyden paikkailun tarpeesta, ellei ole jo lähtötilanteessa tarpeeksi kehityskelpoisia taimia olemassa. Varsinkin kuusikoissa on vaikea saada syntymään kunnollista taimikkoa ilman maanmuokkausta muualla kuin rahkaturvemailla taimettumiseen tarpeeksi kosteilla kohteilla ; ne alueet on yleensä sopivampia männylle kuin kuuselle.
Jatkuvakasvatus sopii tiettyihin kohteisiin, mutta miten esim. rehevällä pohjalla kuusta kasvava metsikkö saadaan taimettumaan kunnolla ? Kuusikko vaatii melko harvaa asentoa että luontainen uudistuminen pääsisi alkuun. Kaksivaiheinen suojuspuuhakkuu on yksi mahdollisuus. Taimikon syntymiseen tarvittavaan harvuuteen kuusikoita ei voi kerralla harventaa, koska siitä seuraava vaihe on tuulenkaatojen kerääminen.
Metsänkasvatuksen kannattavuutta voi optimoida vaikka laskemalla nykyarvolaskennalla kannattavuusrajoja kasvupaikkojen puuntuotoskyvyn mukaan, mutta kannattaa pitää mielessä luonnon asettamat rajat kasvatusmenetelmien onnistumista arvioitaessa.
Neulaisista/lehdistä ja myös risuista ne ravinteet irtoaakin suht. nopeasti tulevan puuston kasvuun. Ensin fosforia ja kaliumia ja typpeä myöhemmin. Ei ne taimet yl. heti tarvitsekaan lisäravinteita ; vasta sitten kun kiertoajan kasvu on huipussaan. Silloin jotain vaikutusta on myös esim. ohuvien runkopuidenkin ravinteilla, myöhemmin kantojen hajoamistuotteilla. Runkopuussa on vähän pääravinteita verrattuna neulasiin ja oksiin mutta suhteessa enemmän muita ravinteita.
Hakkuutähteiden poisto esim. ensiharvennuksilta vaikuttaa ravinteiden kiertoon kahta kautta. Vähentää hakkuutähteissä olevien ravinteiden verran niitä ja heikentää samalla hajotustoimintaa maaperässä. Sama pätee osittain myös taimikkorisujen kohdalla.
Päästöjen virallisten mittausten nykyiset isot erot käytännössä toteutuviin joutuu osaltaan kustantamaan muutamia vuosia vanhempien autojen omistajat. Lähiaikoina kun päästömittausta uudistetaan, muuttuu tilanne taas vähän paremmin todellisuutta vastaavaksi.
Suuntaus entistä matalampiin maastoauton tapaisiin autoihin on hyvä. Korkeat autot on ajo-ominaisuuksiltaan matalampia vastaavia aina huonompia.
Turvemailtahan sen esityksen mukaan ei saisi enää korjata puuta ollenkaan. Suomessa metsitettyjä turvemaita riittää, joten vuosikymmenten panostukset puunkasvatukseen valuisi samalla hukkaan.
Siihenkin on vaikea löytää kestäviä perusteluja, koska turvemaiden metsitys esim. koivulla lisää nopeasti hiilen sitoutumista puuhun ja juurikarikkeen mukana myös maahan jopa pysyvästi. Jo alle 20 vuotias hyvin kasvava koivikko sitoo hiilidioksidia saman verran kuin luonnontilainen suo 170-260 vuoden aikana. 30 vuoden ikäisenä vuosikasvu voi olla turvemaan hoidetussa männikössä yli 10 m³ / vuosi . Samoin koivikko voi kasvaa yli 10 m³ vuosikasvuja kun ravinnetalous on kunnossa.
Hakkuutähteiden sisältämä hiili sitoutuu pääosin kasvustoon. Oksat hajoaa n. 3- 10 vuoden aikana ja kannot pääosin sen jälkeen ja samalla lisäävät uuden puusukupolven kasvua ja hiilen sidontaa. Maanmuokkaus nopeuttaa puiden kasvuun lähtöä ja voi varmaan lisätä jonkin verran hiilipäästöjäkin, mutta nykyisin yleisimpänä muokkausmenetelmänä oleva laikku-/kääntömätästys on varmaan melko ympäristöystävällinen siinäkin suhteessa.
Joku kuukausi sitten oli uutisoitu kuinka varsinkin Pohjois-Suomen keskikasvulukuja piti korjata ylöspäin aikaisemmista laskelmista poiketen, joten puun kasvu ei ole hidastumassa vaan nopeutumassa. Lisäksi jalostushyödyt lisää kasvua tulevaisuudessa entisestään. Esim. männyn taimien ja siementen käyttöalueita on laajennettu n. 50 km pohjoiseen päin ilmaston lämpenemisen vuoksi. Harvennusrästien purkaminen ei kyllä mitenkään voi lisätä hiilipäästöjäkään miettipä asiaa miltä kantilta tahansa.
” Erityisesti korostettiin, että tilanteessa jossa kasvu on suurempaa kuin poistuma, metsät vanhenevat, jolloin luonnonpoistuma lisääntyy ja erilaisten tuhojen riski kasvaa. ”
Vuosittainen kasvuhan on n. 105 milj.m³ ja poistuma n. 85 milj.m³. Kasvu on ollut ainakin jo 70-luvun loppupuolelta alkaen jatkuvasti kestävää käyttöä suurempi. Jos metsikköä ei harvenneta niin hiilensitoutuminen lisääntyy aluksi enemmän kuin harvennetussa mutta lopulta käy toisin päin.
Hiilen ja muiden fosiilisten raaka-aineiden käytön lisääntymistä ei oteta ilmeisesti huomioon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa. Niin, eihän niitä kokonaisvaikutuksia taideta muutenkaan arvioida ollenkaan. Sen käsityksen sai ainakin sen hollantilaismepin jutusta MT:sssa. Esim. muovin korvaaminen pakkauskartongilla vähentää öljyn kulutusta. Samoin rakennusteollisuudessa betonin korvaaminen puulla. Pitkäikäisemmän hiilivaraston luominen vaatii myös harvennushakkuita metsissä.
Dsg kaksoiskytkinvaihteisto on automaattivaihteiston ja manuaalin välimuoto Jostain luin että niiden vikaherkkyys johtuu erilaisesta ” käyttäytymisestä ” :Esim loota ei kestä ylämäkeen parkkeeraamista ilman käsijarrun käyttöä.
Ainakaan Asisin automaattilaatikko 6-portaisenakaan ei tee mitään välinykäisyjä eikä ole viivettäkään.